Essays on corporate governance, stakeholders, and restructuring

This dissertation consists of an introductory section and three theoretical essays analyzing the interaction of corporate governance and restructuring. The essays adopt an incomplete contracts approach and analyze the role of different institutional designs to facilitate the alignment of the objectives of shareholders and management (or employees) over the magnitude of corporate restructuring. The first essay analyzes how a firm's choice of production technology affects the employees' human capital investment. In the essay, the owners of the firm can choose between a specific and a general technology that both require a costly human capital investment by the employees. The specific technology is initially superior in using the human capital of employees but, in contrast to the general technology, it is not compatible with future innovations. As a result, anticipated changes in the specific technology diminish the ex ante incentives of the employees to invest in human capital unless the shareholders grant the employees specific governance mechanisms (a right of veto, severance pay) so as to protect their investments. The results of the first essay indicate that the level of protection that the shareholders are willing to offer falls short of the socially desirable one. Furthermore, when restructuring opportunities become more abundant, it becomes more attractive both socially and from the viewpoint of the shareholders to initially adopt the general technology. The second essay analyzes how the allocation of authority within the firm interacts with the owners' choice of business strategy when the ability of the owners to monitor the project proposals of the management is biased in favor of the status quo strategy. The essay shows that a bias in the monitoring ability will affect not only the allocation of authority within the firm but also the choice of business strategy. Especially, when delegation has positive managerial incentive effects, delegation turns out to be more attractive under the new business strategy because the improved managerial incentives are a way for the owners to compensate their own reduced information gathering ability. This effect, however, simultaneously makes the owners hesitant to switch the strategy since it would involve a more frequent loss of control over the project choice. Consequently, the owners' lack of knowledge of the new business strategy may lead to a suboptimal choice of strategy. The third essay analyzes the implications of CEO succession process for the ideal board structure. In this essay, the presence of the departing CEO on the board facilitates the ability of the board to find a matching successor and to counsel him. However, the ex-CEO's presence may simultaneously also weaken the ability of the board to restructure since the predecessor may use the opportunity to distort the successor's project choice. The results of the essay suggest that the extent of restructuring gains, the firm's ability to hire good outside directors and the importance of board's advisory role affect at which point and for how long the shareholders may want to nominate the predecessor to the board.

Väitöskirja koostuu johdannon lisäksi kolmesta esseestä, jotka tarkastelevat taloustieteellisen teorian valossa omistajaohjauksen (corporate governance) roolia yrityksen toiminnan uudelleenjärjestelyssä. Esseiden yhdistävänä tekijänä on osakkeenomistajien ja yritysjohdon (tai työntekijöiden) toisistaan eroavat näkemykset uudelleenjärjestelyn toivotun laajuuden suhteen. Kussakin kolmessa esseessä tarkastellaan eri näkökulmasta omistajaohjauksen ja organisaatiorakenteen merkitystä osapuolten tavoitteiden yhdenmukaistamisessa. Ensimmäisessä esseessä tarkastellaan yrityksen tuotantoteknologiavalintaa ja sen vaikutusta työntekijöiden henkisen pääoman haavoittuvuuteen muutostilanteissa. Mallissa osakkeenomistajat voivat valita kahden tuotantoteknologian välillä. Molemmat teknologiat perustuvat työntekijöiden hankkiman henkisen pääoman hyödyntämiseen. Toinen tuotantoteknologioista on alun perin tuottavampi mutta, toisin kuin toinen tarjolla oleva tuotantoteknologia, yhteensopimaton tulevien innovaatioiden kanssa. Täten se edellyttää tuekseen omistajaohjausjärjestelyjä, jotta ennakoidut tulevat tuotantoteknologiamuutokset eivät heikentäisi työntekijöiden kannustimia investoida henkiseen pääomaan. Esseen tulokset osoittavat, ettei osakkeenomistajilla ole välttämättä halua toteuttaa omistajaohjausjärjestelyjä yhteiskunnallisesti optimaalisessa laajuudessa. Toiseksi, mitä todennäköisempiä tulevat teknologiamuutokset ovat, sitä haluttavampaa on myös osakkeenomistajien näkökulmasta valita alun perin vähemmän tuottava mutta tulevien innovaatioiden kanssa yhteensopiva tuotantoteknologia. Toisessa esseessä tarkastellaan yrityksen vaihtoehtoisten liiketoimintastrategioiden vaikutusta osakkeenomistajien kykyyn valvoa yritysjohdon toimia. Mallissa yrityksen nykyisen liiketoimintastrategian korvaaminen uudella, tuottoisemmalla strategialla heikentää osakkeenomistajien kykyä kontrolloida yritysjohdon projektivalintoja. Tämä johtaa kahteen keskeiseen tulokseen. Ensiksi, uudella liiketoiminta-alueella osakkeenomistajat joutuvat luottamaan enemmän yritysjohdon tekemiin valintoihin sen sijaan, että pystyisivät suoraan itse sanelemaan ne. Toiseksi, osakkeenomistajien suurempi riippuvuus yritysjohdosta ja sen ammattitaidosta voi johtaa osakkeenomistajien haluttomuuteen luopua nykyisestä strategiasta ja sitä kautta tehottomuuteen strategiavalinnassa. Kolmannessa esseessä tarkastellaan, miten eläkkeelle siirtymässä olevan tai jo työnsä jättäneen toimitusjohtajan läsnäolo yrityksen hallituksessa vaikuttaa seuraajavalintaan ja seuraajan toimintaan. Mallissa aiemman toimitusjohtajan mukanaolo hallituksessa parantaa hallituksen kykyä löytää pätevä seuraaja ja neuvoa seuraajaa. Samanaikaisesti edellisellä toimitusjohtajalla kuitenkin on osakkeenomistajien tavoitteista poikkeavia toiveita seuraajan projektivalintojen suhteen. Esseen tulokset osoittavat, että yritys- ja toimialakohtaisilla tekijöillä kuten uudelleenjärjestelytarpeella tai pätevien hallitusjäsenten rekrytointimahdollisuudella voi olla vaikutusta toimitusjohtajan hallitusjäsenyyteen sekä sen ajankohtaan ja pituuteen.