Ethics of Justification : A Defence of Contractualism

In What We Owe to Each Other, T.M. Scanlon formulated a new version of the ethical theory called contractualism. This theory took reasons considerations that count in favour of judgment-sensitive attitudes to be the fundamental normative notion. It then used normative reasons to first account for evaluative properties. For an object to be valuable, on this view, is for it to have properties that provide reasons to have favourable attitudes towards the bearer of value. Scanlon also used reasons to account for moral wrongness. His contractualism claims that an act is morally wrong if it is forbidden by any set of moral principles that no one could reasonably reject. My thesis consists of five previously published articles which attempt to clarify Scanlon s theory and to defend it against its critics. The first article defends the idea that normative reason-relations are fundamental against Joshua Gert. Gert argues that rationality is a more basic notion than reasons and that reasons can be analysed in terms of their rationally requiring and justifying dimensions. The second article explores the relationship between value and reasons. It defends Scanlon s view according to which reasons are the more basic than value against those who think that reasons are based on the evaluative realm. The last three articles defend Scanlon s views about moral wrongness. The first one of them discusses a classic objection to contractualist theories. This objection is that principles which no one could reasonably reject are redundant in accounting for wrongness. This is because we need a prior notion of wrongness to select those principles and because such principles are not required to make actions wrong or to provide reasons against wrong actions. The fourth article explores the distinctive reasons which contractualists claim there are for avoiding the wrong actions. The last article argues against the critics of contractualism who claim that contractualism has implausible normative consequences for situations related to the treatment of different-sized groups of people.

T.M. Scanlon esitteli uuden version sopimusteoriana tunnetusta etiikan teoriasta kirjassaan What we owe to each other. Scanlonin teorian lähtökohtana ovat perusteet. Teorian mukaan perusteet ovat seikkoja, jotka puhuvat arvostelma-herkkien asenteiden puolesta. Ne ovat normatiivisesti perustavia. Scanlonin mielestä arvo-ominaisuudet voidaan ymmärtää perusteiden avulle. Objektin arvolla tarkoitetaan sitä, että objektilla on ominaisuuksia, jotka puhuvat objektin arvostamisen puolesta. Scanlon käytti perusteita myös moraalisen vääryyden selittämiseksi. Hänen sopimusteoriansa väittää, että teon tekeminen on väärin silloin kun teon kieltäisivät ne periaatteet, joita kukaan ei voi perustellusti olla hyväksymättä. Väitöskirjani koostuu viidestä julkaistusta artikkelista, jotka selventävät, puolustavat ja korjaavat Scanlonin teorioita. Ensimmäinen artikkeli puolustaa sitä väitettä, että normatiiviset perustesuhteet ovat perustavia. Joshua Gertin mukaan rationaalisuus on perusteita perustavampi käsite ja perusteet ovat analysoitavissa rationaalisesti vaaditun ja oikeutetun avulla. Toinen artikkeli tutkii perusteiden ja arvon suhdetta. Artikkeli puolustaa perusteiden ensisijaisuutta muun muassa niitä kriitikkoja vastaan, joiden mielestä perusteet pohjautuvat objektien arvolle. Viimeiset kolme artikkelia puolustavat Scanlonin näkemyksiä moraalisesta vääryydestä. Ensimmäinen näistä tarkastelee perinteistä sopimusteorioiden ongelmaa. Kyseisen vastalauseen mukaan vääryyden selittämiseen ei tarvita periaatteita, joita kukaan ei voi perustellusti olla hyväksymättä. Näitä periaatteita edeltävää vääryyden käsitettä tarvitaan jo sen arvioimiseen, mitä periaatteita ei voida olla hyväksymättä. Lisäksi nämä periaatteet ovat turhia tekojen vääryyden selittämiseksi, eikä niitä tarvita edes vääriä tekoja vastaan puhuvien perusteiden ymmärtämisessä. Neljäs artikkeli tarkastelee niitä erityisiä moraalisia perusteita, joita meillä sopimusteorian mukaan on olla tekemättä vääriä tekoja. Viides artikkeli yrittää selittää sitä miksi sopimusteoriasta ei seuraa epäuskottavia moraalisia ohjeita tilanteisiin, joissa kysymyksessä on erikokoisten ryhmien kohteleminen.