Venäjän politiikka ja perustuslaki : Tutkimus Venäjän perustuslakikäsitteistön kehityksestä 1900-luvulla

Constitutional politics in Russia, a conceptual history study of the constitutional rhetoric in the 20th century In April 2006 the Russian Constitution had its 100th anniversary. Following its late start, five constitutions have been adopted. The great number of constitutions is partly explained in my work by the fact that Russia s political system has changed many times, from one state system to another. From a monarchical state power, it changed first, with the October revolution, into the Russian Socialist Federal Soviet Republic, and after that, in 1924, into the Union of Soviet Socialist Republics. In 1991, the Russian Federation was established. The great number of constitutions can also be explained by the fact that in a one-party system, constitutional concepts became one of the most important instruments for introducing political programmes. When the political unity of the state was not only restricted by the Constitution, but also by the party ideology, the political debates concerning constitutional concepts were the key discussions for all the reformative pursuits of Soviet politics. It can be said that, in the Soviet Union, almost all political discourses dealt with constitutional concepts. In the context of restricted unity, the constitutional concepts were the most important tools to argue and create a basis for a new presentation and new political programmes. Thus, the basic feature of the Soviet political discourses has been a continuous competition regarding the constitutional concepts. By defining the constitutional concepts, a new, the political elites wanted especially to redefine, their own way, the traditional meanings of the October 1917 Revolution, and to differentiate them from those of the preceding period of power. From a methodological point of view, I argue that the Russian constitutional concepts make a conceptual historical approach very suitable, and change the focus on history. This approach studies history in contemporary contexts which follow after each other, and whose texts are the main research target. The picture of history is created through the interpretation of the original sources of contemporary contexts. Focusing on the dynamic and traditional characteristic of Russian constitutional concepts, I refer to a certain kind of value and the task of these concepts to justify and define the political and societal unity in every situation. This is done by combining the pursued future orientation of constitutional unity with the new acts of preservation of the traditional principles of the revolution. The different time layers of the constitutional concepts, the past, the present and the future, are the key aspects of storytelling in justifying the continuity and redefining the constitutional unity for the sake of reform. These aspects of constitutional concepts, in addition to all the other functions, have been the main elements of the argumentative structure of acting against opponents.

Huhtikuussa 2006 tuli kuluneeksi sata vuotta Venäjän ensimmäisen perustuslain hyväksymisestä. Vuoden 1906 myöhäisen alun jälkeen Venäjällä, Neuvostoliitossa ja nykyisessä Venäjän federaatiossa on hyväksytty yhteensä viisi perustuslakia, viimeisimpänä vuoden 1993 perustuslaki. Venäjän poliittinen järjestelmä on siirtynyt tänä aikana useita kertoja yhdestä valtiokäsityksestä toiseen. Tsaarin vallasta siirryttiin vallankumouksen kautta Venäjän federatiiviseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan, ja tämän jälkeen vuonna 1924 Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon. Vuonna 1991 perustettiin nykyinen Venäjän federaatio. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää Neuvostoliiton ja Venäjän valtiomuotojärjestelmän muodonmuutosta Venäjän sisäisistä keskusteluista käsin erityisesti perustuslakeja ja NKP:n puolueohjelmia materiaalina käyttäen. Osoitan tutkimuksessani, että toisin kuin yleensä on ajateltu, Neuvostoliitossa perustuslaki ei ollut koskematon ja muuttumaton. Yksipuoluejärjestelmässä tärkeä keino esitellä ero edellisen johtajan kauteen oli hyväksyä uusi perustuslaki. Rajoitetun ykseyden käsityksen piirissä perustuslailliset käsitteet olivat tärkeimpiä välineitä argumentoida ja luoda tilaa poliittisen ykseyden uudelle esitykselle. Perustuslakikäsitteistö oli keskeisin kamppailun kohde, josta koko neuvostoajan käytiin jatkuvaa määrittelykilpailua sekä valtakausien eliitin sisäisessä keskustelussa että myös eri hallintopoliittisten aikakausien välillä. Tutkimuksen esiintuoma keskustelu koskee neuvostoperustuslakijärjestelmän kehitystä pois vallankumouksen perusretoriikasta, eli luokkataistelusta ja utopistisesta tulevaisuususkosta. Juuri tämä kehitys nähdään työssä tärkeänä perestroikalle ja yksipuoluejärjestelmän hajoamiselle. Venäjän nykyinen presidentti Vladimir Putin on viimeisen tsaarin eli Nikolai II:n jälkeen ensimmäinen valtiojohtaja, joka ei ole valta-asemaan päästyään käynyt minkäänlaista keskustelua marxismi-leninismistä. Silti myös Putin on säilyttänyt joitakin neuvostoliittolaiselle perustuslakikäsitteistölle ominaisia piirteitä.