Living Poetically in the Modern Age : The Situational Aspects of Kierkegaard's Thought

How did Søren Kierkegaard (1813 1855) situate the human subject into historical and social actuality? How did he take into consideration his own situatedness? As key for understanding these questions the research takes the ideal of living poetically that Kierkegaard outlined in his dissertation. In The Concept of Irony (1841) Kierkegaard took up this ideal of the Romantic ironists and made it into an ethical-religious ideal. For him the ideal of living poetically came to mean 1) becoming brought up by God, while 2) assuming ethical-religiously one s role and place in the historical actuality. Through an exegesis of Kierkegaard s texts from 1843 to 1851 it is shown how this ideal governed Kierkegaard s thought and action throughout his work. The analysis of Kierkegaard s ideal of living poetically not only a) shows how the Kierkegaardian subject is situated in its historical context. It also b) sheds light on Kierkegaard s social and political thought, c) helps to understand Kierkegaard s character as a religious thinker, and d) pits his ethical-religious orientation in life against its scientific and commonsense alternatives. The research evaluates the rationality of the way of life championed by Kierkegaard by comparing it with ways of life dominated by reflection and reasoning. It uses Kierkegaard s ideal of living poetically in trying to understand the tensions between religious and unreligious ways of life.

Kuinka uskonnollinen ihminen jäsentää historiallista ja sosiaalista todellisuuttaan? Miten uskonnollinen tapa ymmärtää historiallinen ja sosiaalinen todellisuus eroaa maallistuneesta tavasta? Tutkimus lähestyy näitä kysymyksiä tanskalaisen eksistenssifilosofin ja uskonnollisen ajattelijan Søren Kierkegaardin (1813 1855) tuotannon pohjalta. Väitöskirjassaan Ironian käsitteestä (1841) Kierkegaard tutki romantikkojen ajatusta, että elämä tulisi muuttaa taiteeksi. Kierkegaard kritisoi tapaa, jolla romanttisen ironian edustajat pyrkivät 1800-luvun alussa muuttamaan elämän runoudeksi. Mutta hän myös puolustaa romantikkojen ihannetta ja väittää, että oikein ymmärrettynä se on aivan oikea. Oikea tapa "elää runollisesti" ei ole kuitenkaan esteettinen kuten romantikoilla, vaan eettis-uskonnollinen. Kierkegaard väittääkin, että ihminen elää runollisesti , vain jos hän 1) toteuttaa Jumalan hänelle asettamaa tarkoitusta olemassa olevassa yhteiskunnassa ja 2) antautuu samalla Jumalan ohjattavaksi ja kasvatettavaksi. Kierkegaardin myöhemmän tuotannon läpikäynti osoittaa, kuinka pyrkimys elää runollisesti annetussa historiallisessa ja sosiaalisessa todellisuudessa hallitsi hänen ajatteluaan. Tämän ihanteen kautta Kierkegaard jäsensi historiallista ja sosiaalista tilannettaan eli situaatiotaan . Yleisesti Kierkegaard tunnetaan lähinnä ihmisen subjektiivista sisäisyyttä painottaneena uskonnollisena ajattelijana. Yllä kuvaillun ihanteen analyysi kuitenkin a) osoittaa, kuinka hän aina asetti subjektin historialliseen ja sosiaaliseen ympäristöönsä. Edelleen analyysi b) luo valoa Kierkegaardin yhteiskunnalliseen ja poliittiseen ajatteluun, c) auttaa ymmärtämään hänen uskonnollista ajattelutapaansa ja d) asettaa eettis-uskonnollisen tavan jäsentää historiallista ja sosiaalista todellisuutta tieteellisen ja maallistuneen ajattelutavan rinnalle. Kun nykyään pohditaan uskonnollisten ja maallistuneiden kulttuureiden konflikteja, harvemmin pysähdytään pohtimaan uskonnollisen elämänasenteen ja elämäntavan rationaalisuutta sitä mitä uskonnollisuus saattaa antaa elämäänsä elävälle ja sitä ymmärtämään pyrkivälle yksilölle. Kierkegaard tarjoaa hyvän lähtökohdan tämän aiheen pohdiskeluun, sillä hänellä oli elävä suhde sekä uskonnolliseen perinteeseen että kriittistä järjenkäyttöä korostavaan perinteeseen. On kiintoisaa selvittää, miksi, millä perustein ja millä oikeutuksella ajastaan ja järkiperäisyyden vaatimuksista hyvin tietoinen Kierkegaard asetti eettis-uskonnollisen, runollisen elämäntavan tieteellisen ja laskelmoivan, järjenkäyttöä korostavan elämäntavan edelle keskellä modernisoituvaa Eurooppaa.