Ammatti, ihminen ja maailmankuva murroksessa : Tutkimus yliopistokirjastoista ja kirjastonhoitajista tietoyhteiskuntakaudella 1970-2005

PROFESSION, PERSON AND WORLDVIEW AT A TURNING POINT A Study of University Libraries and Library Staff in the Information Age 1970 - 2005 The incongruity between commonly held ideas of libraries and librarians and the changes that have occurred in libraries since 2000 provided the impulse for this work. The object is to find out if the changes of the last few decades have penetrated to a deeper level, that is, if they have caused changes in the values and world views of library staff and management. The study focuses on Finnish university libraries and the people who work in them. The theoretical framework is provided by the concepts of world view (values, the concept of time, man and self, the experience of the supernatural and the holy, community and leadership). The viewpoint, framework and methods of the study place it in the area of Comparative Religion by applying the world view framework. The time frame is the information age, which has deeply affected Finnish society and scholarly communication from 1970 to 2005. The source material of the study comprises 30 life stories; somewhat more than half of the stories come from the University of Helsinki, and the rest from the other eight universities. Written sources include library journals, planning documents and historical accounts of libraries. The experiences and research diaries of the research worker are also used as source material. The world view questions are discussed on different levels: 1) recognition of the differences and similarities in the values of the library sphere and the university sphere, 2) examination of the world view elements, community and leadership based on the life stories, and 3) the three phases of the effects of information technology on the university libraries and those who work in them. In comparing the values of the library sphere and the university sphere, the appreciation of creative work and culture as well as the founding principles of science and research are jointly held values. The main difference between the values in the university and library spheres concerns competition and service. Competition is part of the university as an institution of research work. The core value of the library sphere is service, which creates the essential ethos of library work. The ethical principles of the library sphere also include the values of democracy and equality as well as the value of intellectual freedom. There is also a difference between an essential value in the university sphere, the value of autonomy and academic freedom on the one hand, and the global value of the library sphere - organizing operations in a practical and efficient way on the other hand. Implementing this value can also create tension between the research community and the library. Based on the life stories, similarities can be found in the values of the library staff members. The value of service seems to be of primary importance for all who are committed to library work and who find it interesting and rewarding. The service role of the library staff can be extended from information services provider to include the roles of teacher, listener and even therapist, all needed in a competitive research community. The values of democracy and equality also emerge fairly strongly. The information age development has progressed in three phases in the libraries from the 1960s onward. In the third phase beginning in the mid 1990s, the increased usage of electronic resources has set fundamental changes in motion. The changes have affected basic values and the concept of time as well as the hierarchies and valuations within the library community. In addition to and as a replacement for the library possessing a local identity and operational model, a networked, global library is emerging. The changes have brought tension both to the library communities and to the relationship between the university community and the library. Future orientation can be said to be the key concept for change; it affects where the ideals and models for operations are taken from. Future orientation manifests itself as changes in metaphors, changes in the model of a good librarian and as communal valuations. Tension between the libraries and research communities can arise if the research community pictures the library primarily as a traditional library building with a local identity, whereas the 21st century library staff and directors are affected by future orientation and membership in a networked library sphere, working proactively to develop their libraries.

Tutkimuksen lähtökohtana on ollut väittelijän halu ymmärtää tietoympäristössä ja yliopistokirjastoissa käynnissä olevia syviä muutoksia ja niihin liittyvää ristiriitaisuutta. Tutkimus kohdistuu suomalaisiin yliopistokirjastoihin ja niissä työskenteleviin. Teoreettisena viitekehyksenä on erityisesti uskontotieteellisessä tutkimuksessa sovellettu maailmankuvan käsitteistö (arvot, aikakäsitys, ihmiskuva, minäkuva, yliluonnollisen ja pyhän kokemus, yhteisö ja johtajuus). Aikakehyksenä on tietoyhteiskuntakaudeksi nimitetty ajanjakso 1970 - 2005. Tutkimuksessa tarkastellaan: 1) kirjastomaailman ja yliopistomaailman arvojen eroja ja yhtäläisyyksiä 2) kirjastohenkilöstön elämäntarinoiden heijastamia maailmankuvia ja yhteisöä 3) tietotekniikan laajenemisaaltojen vaikutuksia arvoihin ja yhteisöön. KIRJASTO YLIOPISTOSSA Yliopistomaailman ja kirjastomaailman arvoilla on laaja yhteinen pohja mutta myös eroavuuksia. Keskeiset arvojen erot liittyvät erityisesti seuraaviin tekijöihin: 1)Kilpailu kuuluu yliopistoon tieteellisenä instituutiona kun sen sijaan kirjastotyön keskeisen eetoksen luovat palvelun arvo sekä demokratian, tasavertaisuuden ja intellektuaalisen vapauden arvot. 2) Yliopistomaailman keskeisiä arvoja ovat autonomia sekä tutkimuksen ja opetuksen vapaus kun taas kirjastomaailman globaali arvo on toiminnan järkevä ja tehokas organisointi. MAAILMANKUVAT Tutkimuksen keskeisen lähdeaineiston muodostavat 30 kirjastohenkilöstön ja johtajien kirjoittamaa elämäntarinaa, joista hieman yli puolet on Helsingin yliopistosta ja vajaa puolet muista kahdeksasta yliopistosta. Elämäntarinoista hahmottuvat ammattiin liittyvät, sosiaaliset ja henkilökohtaiset arvot samoin kuin muut keskeiset maailmankuvien elementit. Kirjoittajilla ei näyttäisi olevan yhtä yhteistä maailmankuvaa. Sen sijaan erityisesti tietyt ammattiin liittyvät arvot ovat yhteisiä. Palvelun arvon ja arvokkuuden ovat vahvasti sisäistäneet kaikki kirjoittajat, jotka kirjastotyöhön sitoutuneina kokevat sen mielenkiintoisena ja palkitsevana. Palvelurooli voi laajentua tiedonhankinnan lisäksi kouluttajan ja kuuntelijan, jopa terapeutin rooleihin, joita kilpaileva tiedeyhteisö tarvitsee. Myös demokratian ja tasavertaisuuden arvot nousevat melko voimakkaasti esille. TIETOYHTEISKUNNAN JÄNNITTEET Tietoyhteiskuntakehitys on edennyt yliopistokirjastoissa kolmena aaltoliikkeenä 1960-luvulta lähtien. Erityisesti voimistuva kolmas aalto elektronisten tietoaineistojen ja palvelujen valtavirtaistuminen tuo mukanaan perustavanlaatuisia muutoksia. Muutospaine kohdistuu arvoihin ja organisaatioihin mutta myös ajan hahmottamiseen sekä yhteisöjen hierarkioihin ja arvostuksiin, joihin on tullut uudenlaisia jännitteitä. Muutoksen avainkäsitteenä voidaan pitää tulevaisuusorientaatiota, joka näkyy metaforamuutoksina, hyvän kirjastonhoitajan mallin muutoksina ja yhteisöllisinä arvostuksina. Tiedeyhteisön käsitykset ja mielikuvat kirjastoista ja kirjastohenkilöstöstä muuttuvat kuitenkin perin hitaasti. Jännitteitä kirjastojen ja tiedeyhteisön välille saattaa syntyä erityisesti perusarvoja koskevien erojen ja mielikuvakuilujen vuoksi.