Ideological notions in public health care rationing : Case studies from Oregon, New Zealand and Finland

The purpose of this dissertation is to analyze and explicate the ideological content, which is often implicit, in the health care rationing discussion. The phrase "ideological content" refers to viewpoints and assumptions expressed in the rationing discussion that may be widespread and accepted, but without clear evidential support. The study method is philosophical text analysis. The study begins by exploring the literature from the 1970s that affects the present-day rationing discussion. Since ideological contents may have different emphases in realm of health care, three representative cases were studied. The first was a case study of the first and best-known rationing experiment in the American state of Oregon, namely, an experimental rationing plan within the public health program Medicaid, which is designed to provide care for the poor and underprivileged. The second was a study of the only national-level public priority setting that has been conducted in New Zealand. The third examined the Finnish Care Guarantee plan introduced in March 2005. The findings show that several problematic and scientifically mostly unproven concepts have remained largely uncontested in the debate about public health care rationing. Some of these notions already originated decades ago in studies that relied on outdated data or research paradigms. The problematic ideological contents have also been taken up from one publication into another, thereby affecting the rationing debate. The study suggests that before any new public health care rationing experiments are undertaken, these ideological factors should be properly examined, especially in order to avoid repetitious research and perhaps erroneous rationing decisions.

Tämän väitöstutkimuksen tavoite on analysoida ja selventää terveydenhuollon priorisoinnista käydyn keskustelun ideologisia aineksia. Ilmaisu "ideologinen aines" viittaa priorisointikeskustelussa laajalti levinneisiin näkemyksiin ja olettamuksiin, jotka kuitenkin saattavat perustua epäselvään tutkimukselliseen näyttöön. Tutkimusmenetelmänä on filosofinen tekstianalyysi. Tutkimuksen alussa suoritetaan kirjallisuuskatsaus aiempien vuosikymmenten priorisointikeskusteluun sen selvittämiseksi, vaikuttaako se nykyisessä keskustelussa esitettyihin näkökulmiin. Koska oli oletettavissa että tutkittavilla ideologisilla aineksilla saattaa olla erilaisia korostuksia eri maissa mm. terveysjärjestelmien erojen vuoksi, tutkimuksessa toteutetaan kolme tapaustutkimusta. Ensimmäinen tapaustutkimus käsittelee parhaiten tunnettua Yhdysvaltojen Oregonin osavaltion (köyhille ja vähävaraisille suunnatun julkisrahoitteisen) Medicaid-terveysohjelman priorisointikokeilua. Toinen tapaustutkimus analysoi Uuden-Seelannin kansallisen tason priorisointimallia. Kolmas tapaustutkimus esittelee suomalaisen ns. hoitotakuun, verraten sitä kahteen kansainväliseen kokeiluun. Samassa yhteydessä tutkitaan lisäksi kansainvälisen priorisointitutkimuksen mahdollista vaikutusta kotimaiseen. Tulokset osoittavat että julkisen terveydenhuollon priorisointikeskustelussa hyväksytään lähes kritiikittömästi useita vähäiseen tieteelliseen tutkimukseen perustuvia näkemyksiä tai muuten sinänsä kyseenalaistettavissa olevia väitteitä. Osa näistä käsityksistä on syntynyt jo vuosikymmeniä sitten julkaisuissa, jotka perustuivat nykytietämyksen valossa joko rajalliseen tilastomateriaaliin tai yksipuolisiin tutkimuskysymyksiin. Ennen uusia priorisointikokeiluja tässä tutkimuksessa tunnistettujen ja muiden mahdollisten ideologisten tekijöiden vaikutus tulisi selvittää kattavammmin kuin tämän perustutkimuksen puitteissa oli mahdollista. Tällöin voidaan välttyä etenkin aikaisempaa tutkimusta tarpeettomasti toistavalta priorisointitutkimukselta sekä seurauksiltaan mahdollisesti virheellisiltä priorisointipäätöksiltä.