Q-evankeliumi ja psykohistoria : Uuden testamentin eksegetiikan väitöskirja


Autoria(s): Molari, Juha
Contribuinte(s)

Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, eksegetiikan laitos, UT:n eksegetiikka

Helsingfors universitet, teologiska fakulteten, institutionen för exegetik

University of Helsinki, Faculty of Theology, Department of Biblical Studies

Data(s)

07/02/2009

Resumo

In the course of my research for my thesis The Q Gospel and Psychohistory, I moved on from the accounts of the Cynics ideals to psychohistorical explanations. Studying the texts dealing with the Cynics and the Q Gospel, I was amazed by the fact that these texts actually portrayed people living in greater poverty than they had to. I paid particular attention to the fact that the Q Gospel was born in traumatising, warlike circumstances. Psychiatric traumatology helped me understand the Q Gospel and other ancient documents using historical approaches in a way that would comply with modern behavioural science. Even though I found some answers to the questions I had posed in my research, the main result of my research work is the justification of the question: Is it important to ask whether there is a connection between the ethos expressed by means of the religious language of the Q Gospel and the predominantly war-related life experiences typical to Palestine at the time. As has been convincingly revealed by a number of studies, traumatic events contribute to the development of psychotic experiences. I approached the problematic nature, significance and complexity of the ideal of poverty and this warlike environment by clarifying the history of psychohistorical literary research and the interpretative contexts associated with Sigmund Freud, Jacques Lacan and Melanie Klein. It is justifiable to question abnormal mentality, but there is no reliable return from the abnormal mentality described in any particular text to the only affecting factor. The popular research tendency based on the Oedipus complex is just as controversial as the Oedipus complex itself. The sociological frameworks concerning moral panics and political paranoia of an outer and inner danger fit quite well with the construction of the Q Gospel. Jerrold M. Post, M.D., Professor of Psychiatry, Political Psychology and Interna-tional Affairs at George Washington University, and founder and director of the Center for the Analysis of Personality and Political Behavior for the Central Intelligence Agency, has focused on the role played by charisma in the attracting of followers and detailed the psychological styles of a "charismatic" leader. He wrote the books Political Paranoia and Leaders and Their Followers in a Dangerous World: the Psychology of Political Behavior among others. His psychoanalytic vocabulary was useful for my understanding of the minds and motivations involved in the Q Gospel s formation. The Q sect began to live in a predestined future, with the reality and safety of this world having collapsed in both their experience and their fantasies. The deep and clear-cut divisions into good and evil that are expressed in the Q Gospel reveal the powerful nature of destructive impulses, envy and overwhelming anxiety. Responsible people who influenced the Q Gospel's origination tried to mount an ascetic defense against anxiety, denying their own needs, focusing their efforts on another objective (God s Kingdom) and a regressive, submissive earlier phase of development (a child s carelessness). This spiritual process was primarily an ecclesiastic or group-dynamical tactic to give support to the power of group leaders.

Traumat loivat ensimmäisen evankeliumin? Ensimmäinen evankeliumi, Q-evankeliumi, syntyi juutalaissodan sotatraumojen ja yhteiskunnallisen vääryyden järkyttämässä tilassa. Q-evankeliumi sanoo happamat maalliselle omistamiselle, luokittelee ihmiset susiin ja lampaisiin sekä moittii miestä kelvottomaksi jo sillä perusteella, jos tämä mies kävi hautaamassa isänsä eikä lähtenyt välittömästi köyhyyteen antautuen Jumalan valtakunnan elonkorjuuseen, paljain jaloin ja ilman kukkaroa. Sotatraumatutkimuksia ja psykoanalyysia Väitöskirjaansa varten Molari luki sotilasliitto Naton ja muiden organisaatioiden käyttäytymistieteellisiä tutkimuksia sotilaiden ja siviiliväestön psyykkisistä kärsimyksistä, joita nämä kokevat sodan tähden. Lisäksi hän selvitti rottakokeista alkaen tehtyjä havaintoja stressin vaikutuksesta tajuntaan. Myös suomalaisille sotaveteraaneille tehdyt psykologiset tutkimukset olivat tutkijan käytössä. Sodan luoma psyykkinen stressi vaikuttaa monella tavalla aivojen kemiaan. Sota provosoi ihmisen primitiiviset tunteet esiin. Väitöskirja sai tukea myös Sigmund Freudin, Jacques Lacanin ja Melanie Kleinein kirjoituksissa, joissa nämä olivat selvittäneet projektiivista identifikaatiota - oman tunnemaailman heijastamista ulkoiseen kohteeseen - ja psykoosia, joita traumat saattavat provosoida ihmisissä ja yhteisöissä. CIA:n johtava psykiatri Jerrold Post on käyttänyt näitä viitekehyksiä myös tutkimuksissaan, joissa hän on selvittänyt äärilahkojen johtajien karismaattiseen karismaattista vaikutusvaltaa. Molarin väitöskirjassa mainitut ääriliikkeiden psykologian ja sotatraumatutkimusten näköalat sovitetaan ensimmäistä kertaa ensimmäiseen evankeliumiin, joka on edelleen entisöitävissä Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien avulla. Q-evankeliumi saa nyt myös väitöskirjassa ensimmäistä kertaa suomenkielisen kirjallisen asunsa. Väitöskirjassaan Molari selvitti, (1) millainen kuva muodostuu Q-evankeliumista ja Q-evankelistasta, kun Q-aineistoa tarkastellaan yhtäällä psykohistorian valossa ja toisaalla poliittisen paranoian mallin avulla. (2) Mitä kriteerejä ja rajoituksia on psykohistoriallisella tutkimuksella aineistonsa kokoamisessa? (3) Millainen käyttäytymistieteellinen argumentaatio vaikuttaa psykohistoriallisten havaintojen taustalla? (4) Mitkä ovat psykoanalyysin heikot kohdat erityisesti muinaisen tekstikatkelman tulkinnassa? (5) Miten tutkimukset sotapsykoosista ja poliittisesta paranoiasta korjaavat, täydentävät ja muuttavat käyttäytymistieteellisinä viitekehyksinä psykoanalyysiin tukeutuvaa psykohistoriallista tulkintaa? (6) Miksi Q-evankeliumissa on köyhyyden ja kieltäymysten eetos toistuvasti esillä? Lahko pakotti uuteen identiteettiin Q-evankeliumissa ilmaistut syvät ja tarkkarajaiset jaot hyvään ja pahaan paljastavat, että tuhoavat impulssit, kateus ja vainoava ahdistus olivat voimakkaita ensimmäisten kristittyjen johtajien mielessä heti Jeesuksen päivien jälkeen. Q-evankeliumin monivaiheinen kehkeytymisen aikana vahvistui vihamiesten tyypittely ja äärimmäinen vastakkainasettelu pahaa maailmaa vastaan. Q-evankeliumin synty noudattaa lahkojen johtajien hyvin tunnettua menetelmää joukkojensa hallitsemiseksi. Kiusauskertomuksesta alkaen Q-evankeliumi velvoitti kuulijansa alistuvaan ryhmäorjuuteen. Lahkon johtajat tekivät kertomuksen avulla Jumalan Pojasta absoluuttisen ihanteen, jotta ihmiset valitsisivat nälissäänkin Jumalan sanan, so. ryhmään kuulumisen. Kuvattua ideologista ja eettistä ehdottomuutta jyrkkämielisyyttä - on pidettävä levottomille oloille tyypillisenä aatteellisena ratkaisutapana ja tunnereaktiona. Sellaisissa oloissa äärimmäishenkisten lahkojen ja puolueiden johtajat virittävät hysteriää joukkojensa kokoamiseksi ja valtansa säilyttämiseksi. Q-evankeliumi ei voi erottaa hengellisestä väkivallasta. "Alkuseurakunta" oli mainettaan rajumpi uskonnollinen lahko.

Identificador

URN:ISBN:978-952-10-5155-5

http://hdl.handle.net/10138/21601

Idioma(s)

fi

Publicador

Helsingin yliopisto

Helsingfors universitet

University of Helsinki

Relação

URN:ISBN:978-952-92-4839-1

Helsinki: Yliopistopaino: Juha Molari, 2009

Direitos

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.

Palavras-Chave #teologia
Tipo

Väitöskirja (artikkeli)

Doctoral dissertation (article-based)

Doktorsavhandling (sammanläggning)

Text