Rakkauden välittäjä vai moraalinvartija : Narratiivinen tutkimus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papeista perhe- ja seksuaalikysymysten äärellä

The research goal was to clarify how ministers in the Evangelical Lutheran Church of Finland construct their identities when they confront family and sexual issues, particularly as seen in their narrations about their work and the factors that influence their ways of working. The approach was a narrative one placing the emphases was on the internal story. The research material consisted of interviews of 19 ministers and the written biographies of 3 ministers who had also been interviewed. The data was analysed narratively (analysis of the narrations and a narrative analysis). The life stories were classified on the basis of the logic in each, and five different internal story types were created: the persons on the road to recovery, those within safe boundaries, those who had learnt to be critical, those with an obligation to help, and those who had grown to be open. In all of the story types was evidented a conflict between the ministry of the Church and the way it was adapted to the lives of individuals experiencing family and sexual issues. On one hand, this was a source of stress at work, but on the other, it offered a chance to create new images of ministers struggling with family and sexual issues. Life experience was found to be important when the study subjects interpreted and dealt with family and sexual issues. Those on the road to recovery felt that becoming a Christian and the personal recovery that faith had made possible had a significant impact on their personal lives. This healing effect of faith was also a strengthening factor for them when they dealt with family and sexual issues. Typically, they approached work situations by taking into account their faith and the type of psychological knowledge that was acceptable within the boundaries set by it. Those within safe boundaries worked within the limits prescribed by the revivalist movement that they had grown up in, from their childhood onwards, and their experiences in adulthood had even strengthened their commitment to the movement. Typically, they were keen to proclaim the views of the movement in public, but they were also prone to stay silent if and when felt those views would cause an uproar. Those who had learnt to be critical had previously been holistically committed to the views expressed by the Church in family and sexual matters. It was their experiences in life that had led them into conflict with the teachings of the Church. Their approach to work was one of ambivalence resulting from a conflict between their current and previous views, which was further exacerbated by their irresolution concerning how a minister should act in these situations. Those with an obligation to help questioned the church teachings marriage as the only family ideal. When they met various kinds of families and sexual identities, and also when they adopted the identity of a helper, the foundation of their ministerial identity was the Two Commandments of Love. Their work was burdened, however, by a fear of how the Church and the parishioners would take their teaching. Those who had grown to be open were more sure of themselves than the other groups. Years in the ministry as well as life-long experience had made them into persons who were following paths of their own. Openly critical of the views on family and sexual issues proclaimed by the Church, they were keen to present their personal convictions and were able to defend these publicly when necessary. Search words: Narrative research, internal story, minister, church, family, sexuality.

Tutkimuksessa selvitetään, miten Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit rakentavat identiteettiään perhe- ja seksuaalikysymysten kohtaajina omaa työskentelyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä kuvaavissa kertomuksissa. Tutkimuksen lähestymistapana on narratiivisuus ja sisäisen tarinan käsite. Tutkimusaineistona ovat 19 papin haastattelut sekä 3 haastatellun papin kirjalliset elämänkertomukset, joiden pohjalta tutkimuksessa luodaan viisi erilaista tarinatyyppiä: eheytymisen tiellä olevat, turvallisten rajojen sisällä olevat, kriittisyyteen oppineet, auttamiseen velvoitetut ja avoimuuteen kasvaneet. Tyyppitarinoita yhdistää kokemus kirkon julkisen julistuksen ja yksityisen tason soveltamisen välisestä ristiriidasta perhe- ja seksuaalikysymyksissä. Yhtäältä ristiriita rasittaa työskentelyä, mutta toisaalta se tarjoaa mahdollisuuden luoda uutta kuvaa papeista perhe- ja seksuaalikysymysten äärellä. Etenkin suhde homoseksuaalisuuteen ja rekisteröityihin parisuhteisiin on tutkimukseen osallistuneille papeille keskeinen pohdinnan aihe. Elämänkokemuksen merkitys on papeille tärkeä perhe- ja seksuaalikysymyksiä kohdattaessa. Tyyppitarinoista Eheytymisen tiellä oleville uskoontulolla ja sen kautta eheytymisellä on merkittävä vaikutus omaan elämään. Uskon eheyttävä voima on kantavana periaatteena myös perhe- ja seksuaalikysymysten parissa työskennellessä. Työskentelyotteelle on ominaista uskon ja sen näkökulmasta hyväksyttävän psykologisen tiedon huomioonottaminen työtilanteissa. Turvallisten rajojen sisällä oleville herätysliiketausta ja sen tulkinta perhe- ja seksuaalikysymyksissä merkitsee tärkeintä työskentelyotteeseen vaikuttavaa tekijää. Herätysliikkeen ajatuksiin sitoutuminen on tapahtunut jo lapsuusiässä, mitä elämänkokemus on vahvistanut. Työskentelyotteelle on ominaista herätysliikkeen ajatusten esittäminen julkisissa tilanteissa, mutta myös väistäminen silloin jos herätysliikkeen korostusten pelätään herättävän ristiriitoja. Kriittisyyteen oppineille on ominaista aikaisempi kokonaisvaltainen sitoutuminen kirkon perhe- ja seksuaalinäkemyksiin, mikä on ajautunut konfliktiin elämänkokemusten kanssa. Työskentelyotteessa näkyy ristiriita aikaisempien ja nykyisten näkemysten välillä, jota lisää epävarmuus siitä, miten papin tulee näissä tilanteissa toimia. Auttamiseen velvoitetut kyseenalaistvat kirkon avioliitto-opetuksen ainoana perhe-ihanteena. Pappisidentiteetin lähtökohtana on rakkauden kaksoiskäskyn korostaminen erilaisia perheitä ja seksuaalisia identiteettejä kohdattaessa sekä auttajan identiteetin omaksuminen. Työskentelyä rasittaa kuitenkin pelko siitä, miten kirkko ja seurakuntalaiset suhtautuvat heidän opetukseensa. Avoimuuteen kasvaneet ovat muita itsevarmempia. Vuosia kestänyt papin työ ja pitkä elämänkokemus ovat hioneet heistä oman tiensä kulkijoita. He kritisoivat avoimesti kirkon perhe- ja seksuaalikäsityksiä ja tuovat esille omia näkemyksiään ja puolustavat niitä tarvittaessa myös julkisesti. Avainsanat: Narratiivinen tutkimus, sisäinen tarina, pappi, kirkko, perhe ja seksuaalisuus.