Pilgrimage as a Lifestyle : A Contemporary Greek Nunnery as a Pilgrimage Site

The aim of this research is to present, interpret and analyze the phenomenon of pilgrimage in a contemporary, suburban Greek nunnery, and to elucidate the different functions that the present-day convent has for its pilgrims. The scope of the study is limited to a case nunnery, the convent of the Dormition of the Virgin, which is situated in Northern Greece. The main corpus of data utilized for this work consists of 25 interviews and field diary material, which was collected in the convent mainly during the academic year 2002-2003 and summer 2005 by means of participant observation and unstructured thematic interviewing. It must be noted that most Greek nunneries are not really communities of hermits but institutions that operate in complex interaction with the surrounding society. Thus, the main interest in this study is in the interaction between pilgrims and nuns. Pilgrimage is seen here as a significant and concrete form of interaction, which in fact makes the contemporary nunneries dynamic scenes of religious, social and sometimes even political life. The focus of the analysis is on the pilgrims’ experiences, reflected upon on the levels of the individual, the Church institution, and society in general. This study shows that pilgrimage in a suburban nunnery, such as the convent of the Dormition, can be seen as part of everyday religiosity. Many pilgrims visit the convent regularly and the visitation is a lifestyle the pilgrims have chosen and wish to maintain. Pilgrimage to a contemporary Greek nunnery should not be ennobled, but seen as part of a popular religious sentiment. The visits offer pilgrims various tools for reflecting on their personal life situations and on questions of identity. For them the full round of liturgical worship is a very good reason for going to the convent, and many see it as a way of maintaining their faith and of feeling close to God. Despite cultural developments such as secularization and globalization, pilgrims are quite loyal to the convent they visit. It represents the positive values of ‘Greekness’ and therefore they also trust the nuns’ approach to various matters, both personal and political. The coalition of Orthodoxy and nationalism is also visible in their attitudes towards the convent, which they see as a guardian of Hellenism and as nurturing Greek values both now and in the future.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on esittää, tulkita ja analysoida pyhiinvaellusilmiötä nykypäivän kreikkalaisessa esikaupunkiin sijoittuvassa naisluostarissa, ja valottaa luostarin funktioita sen pyhiinvaeltajille. Tutkimus rajoittuu tapausluostariin, jota kutsutaan työssä nimellä Neitsyt Marian Kuolonuneen Nukkumisen luostari. Luostari sijaitsee Pohjois-Kreikassa. Tutkimusmateriaali koostuu 25 haastattelusta sekä kenttäpäiväkirjoista. Materiaali on kerätty pääosin vuosina 2002–2003 ja 2005. Materiaalin keruumenetelminä oli osallistuva havainnointi ja temaattinen haastattelu. Tutkimuksen lähtökohtana toimii havainto, jonka mukaan suurin osa kreikkalaisista naisluostareista ei ole yksinäisten kilvoittelijoiden yhteisöjä vaan instituutioita, jotka toimivat monimuotoisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön kanssa. Siten tutkimuksen pääkiinnostus kohdistuu nunnien ja pyhiinvaeltajien väliseen vuorovaikutukseen. Pyhiinvaellus nähdään tutkimuksessa merkittävänä ja konkreettisena vuorovaikutuksen muotona, joka vuorovaikutus myös tekee naisluostarista uskonnollisen, sosiaalisen ja joissakin tapauksissa poliittisen elämän dynaamisen näyttämön. Analyysissa painotetaan pyhiinvaeltajien kokemuksia ja niitä tarkastellaan yksilön, kirkkoinstituution ja yhteiskunnan tasoilla. Tutkimus osoittaa että pyhiinvaellus kreikkalaisessa esikaupunkiluostarissa voidaan nähdä osana arkipäivän uskonnollisuutta. Monet pyhiinvaeltajat vierailevat luostarissa säännöllisesti ja vierailut ovat osa elämäntapaa, jonka pyhiinvaeltajat ovat valinneet ja jota he haluavat pitää yllä. Pyhiinvaellusta ei siis tässä kontekstissa tarvitse ylevöittää tai eristää vaan sitä voidaan tarkastella osana populaaria kreikkalaista uskonnollisuutta. Pyhiinvaellus tarjoavaa luostarivieraille erilaisia henkisiä työkaluja, joiden avulla he voivat reflektoida elämäntilanteeseensa sekä identiteettiinsä liittyviä kysymyksiä. Pyhiinvaeltajille mahdollisuus osallistua luostarin jumalanpalveluksiin on merkittävä syy mennä luostariin, ja monet näkevät sen keinona ylläpitää uskoaan ja jumalasuhdettaan. Huolimatta kulttuurisista ja uskonnollisista muutoksista, kuten maallistumisesta ja globalisaatiosta, Neitsyt Marian Kuolonuneen Nukkumisen Luostarin pyhiinvaeltajat ovat uskollisia luostarille jonka he ovat valinneet pyhiinvaelluskohteekseen. Luostari edustaa pyhiinvaeltajille kreikkalaisuuden positiivisia arvoja ja siten pyhiinvaeltajat arvostavat myös nunnien näkemyksiä henkilökohtaisissa ja myös poliittisissa teemoissa. Ortodoksian ja nationalismin linkki on nähtävissä myös pyhiinvaeltajien asenteissa luostariin, joka nähdään kreikkalaisuuden vartijana ja instituutiona joka pitää huolen kreikkalaisesta arvomaailmasta nyt ja tulevaisuudessa.