Affektiivisuuden laskennallinen määritteleminen

One of the most tangled fields of research is the field of defining and modeling affective concepts, i. e. concepts regarding emotions and feelings. The subject can be approached from many disciplines. The main problem is lack of generally approved definitions. However, e.g. linguists have recently started to check the consistency of their theories with the help of computer simulations. Definitions of affective concepts are needed for performing similar simulations in behavioral sciences. In this thesis, preliminary computational definitions of affects for a simple utility-maximizing agent are given. The definitions have been produced by synthetizing ideas from theories from several fields of research. The class of affects is defined as a superclass of emotions and feelings. Affect is defined as a process, in which a change in an agent's expected utility causes a bodily change. If the process is currently under the attention of the agent (i.e. the agent is conscious of it), the process is a feeling. If it is not, but can in principle be taken into attention (i.e. it is preconscious), the process is an emotion. Thus, affects do not presuppose consciousness, but emotions and affects do. Affects directed at unexpected materialized (i.e. past) events are delight and fright. Delight is the consequence of an unexpected positive event and fright is the consequence of an unexpected negative event. Affects directed at expected materialized (i.e. past) events are happiness (expected positive event materialized), disappointment (expected positive event did not materialize), sadness (expected negative event materialized) and relief (expected negative event did not materialize). Affects directed at expected unrealized (i.e. future) events are fear and hope. Some other affects can be defined as directed towards originators of the events. The affect classification has also been implemented as a computer program, the purpose of which is to ensure the coherence of the definitions and also to illustrate the capabilities of the model. The exact content of bodily changes associated with specific affects is not considered relevant from the point of view of the logical structure of affective phenomena. The utility function need also not be defined, since the target of examination is only its dynamics.

Affektiivisten eli emootioihin ja tunteisiin liittyvien käsitteiden määrittely ja mallintaminen on tällä hetkellä eräs sekavimmista tutkimusaloista. Aihetta voidaan lähestyä monen eri tieteenalan kautta. Suurin ongelma on yhteisesti hyväksyttyjen määritelmien puute. Teorioiden toimivuutta ja sisäistä johdonmukaisuutta on muun muassa kielitieteessä ryhdytty tarkastamaan laskennallisten simulaatioiden avulla. Affektiivisten käsitteiden määritelmiä tarvittaisiin vastaavien simulaatioiden tekemiseksi käyttäytymistieteissä. Tässä tutkielmassa esitetään yksinkertaiselle hyötyä maksimoivalle toimijalle eli agentille soveltuvat affektien alustavat laskennalliset määritelmät. Määritelmät on tuotettu syntetisoimalla ja valikoimalla ajatuksia useista eri teorioista. Affektien luokka määritellään emootioiden ja tunteiden luokkien yläluokaksi. Affekti määritellään prosessiksi, jossa toimijan hyödyn muutos aiheuttaa vakioisen kehollisen muutoksen. Jos muutosprosessi on tarkasteluhetkellä toimijan tarkkaavaisuuden kohteena eli toimija on tietoinen siitä, kyseessä on tunne. Jos muutosprosessi on periaatteessa otettavissa tarkkaavaisuuden kohteeksi eli se on esitietoinen, kyseessä on emootio. Affektit eivät siis edellytä tietoisuutta, mutta emootiot ja tunteet edellyttävät. Esimerkiksi odottamattomiin toteutuneisiin eli menneisiin tapahtumiin kohdistuvia affekteja ovat ilahtuminen ja säikähdys. Ilahtuminen on odottamattoman positiivisen tapahtuman seuraus ja säikähdys vastaavasti odottamattoman negatiivisen tapahtuman seuraus. Odotettuihin toteutuneisiin tapahtumiin kohdistuvia affekteja ovat onni (odotettu positiivinen tapahtuma toteutui), pettymys (odotettu positiivinen tapahtuma ei toteutunut), suru (odotettu negatiivinen tapahtuma toteutui) ja helpotus (odotettu negatiivinen tapahtuma ei toteutunut). Odotettuihin toteumattomiin (tuleviin) tapahtumiin kohdistuvia affekteja ovat vastaavasti pelko ja toivo. Eräitä muita affekteja voidaan määritellä edellä mainittujen tapahtumien aiheuttajiin kohdistuviksi. Affektiluokituksesta on tehty myös ohjelmatoteutus, jonka tarkoituksena on sekä varmistaa määritelmien koherenttius että havainnollistaa mallin mahdollisuuksia. Affekteihin liittyvien kehollisten muutosten täsmällistä sisältöä ei pidetä ilmiön loogisen rakenteen kannalta merkityksellisenä. Hyötyfunktiotakaan ei tarvitse määritellä, koska tarkastelun kohteena on ainoastaan sen dynamiikka.