Identiteettien maisemat Saskatchewanin Uudessa Suomessa : Uudisasutuksesta uusidentifikaatioon

The present study examines how the landscape of the rural immigrant colony of New Finland (Saskatchewan, Canada) has reflected the Finnish origins of the about 350 settlers and their descendants, their changing ideologies, values, sense of collectiveness and the meanings of the Finnish roots. The study also reveals the reasons and power structures behind the ethnic expressions. Researched time period runs from the beginning of the settlement in 1888 to the turn of the millennium. The research concentrates on buildings, cemeteries, personal names and place names which contain strong visual and symbolic messages and are all important constituents of mundane landscapes. For example, the studied personal names are important identity-political indexes telling about the value of the Finnish nationalism, community spirit, dual Finnish-Canadian identities and also the process of assimilation which, for example, had differences between genders. The study is based on empirical field research, and iconographical and textual interpretations supported by classifications and comparative analyses. Several interviews and literature were essential means of understanding the changing political contexts which influenced the Finnish settlement and its multiple landscape representations. Five historical landscape periods were identified in New Finland. During these periods the meanings and representations of Finnish identity changed along with national and international politics and local power structures. For example, during the Second World War Canada discouraged representations of Finnish culture because Finland and Canada were enemies. But Canada s multicultural policy in the 1980s led to several material and symbolic representations indicating the Finnish settlement after a period of assimilation and deinstitutionalization. The study shows how these representations were indications of the politics of a (selective) memory. Especially Finnish language, cultural traditions and the Evangelical-Lutheran values of the pioneers, which have been passed down to new generations, are highly valued part of the Finnish heritage. Also the work of the pioneers and their participation in the building of Saskatchewan is an important collective narrative. The selectiveness of a memory created the landscape of forgetting which includes deliberately forgotten parts of the history. For example, the occasional disputes between the congregations are something that has been ignored. The results show how the different landscape elements can open up a useful perspective to diaspora colonies or other communities also by providing information which otherwise would be indistinguishable. In this case, for example, two cemeteries close together were a sign of religious distributions among the early settlers.

Maisemalla on keskeinen rooli yksilön ja yhteisöjen identiteettien muodostuksessa; identiteettiä ilmaistaan maiseman avulla ja maisema vaikuttaa identiteettien syntyyn ja ylläpitoon. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten suomalaisten asuttaman, Kanadan Saskatchewanissa sijaitsevan New Finlandin eli Uuden Suomen maisema on ilmentänyt siirtolaisten ja heidän jälkeläistensä suomalaista alkuperää, muuttuvia ideologioita, arvoja ja yhteisöllisyyttä sekä suomalaisuuden merkityksiä eri aikoina. Tutkimuksesta selviää myös se, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet suomalaisuuden ilmentymiseen. Tutkimus keskittyy arkipäivän maiseman keskeisiin elementteihin: rakennuksiin, hautausmaihin sekä henkilön- ja paikannimistöön. Tarkastelu alkaa suomalaisen asutuksen alkamisesta vuonna 1888 ja päättyy vuosituhannen vaihteeseen. Tutkimus perustuu visuaalisiin havaintoihin, joita kirjallisuus, kuvat ja haastattelut täydentävät. Tutkimuksessa sovelletaan laadullista, tulkinnallista lähestymistapaa, joka etenee havainnoista maiseman taustalla vaikuttaviin valtasuhteisiin ja yhteiskunnallisiin prosesseihin. Tuloksissa erotetaan viisi kronologista maisemajaksoa, jotka eroavat toisistaan siinä, millaisia merkityksiä suomalaisuus ja suomalainen identiteetti ovat asukkaiden keskuudessa saaneet sekä siinä, millaisena ja millä ehdoilla suomalaisuus on maisemassa ilmentynyt. Kanadan siirtolaisuuspolitiikalla ja maailmanpoliittisilla tapahtumilla on suuri merkitys maisemajaksojen muodostumisessa. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikana hallinto rajoitti suomalaisten toimintaa ja kansallisten symbolien käyttöä, koska Suomi ja Kanada olivat toistensa vihollisvaltioita. 1960 70-lukujen assimilaatiojakson jälkeen monikulttuurisuuspolitiikka puolestaan motivoi suomalaisten juurien näkyväksi saattamista 1980-luvulla. Juurien maisemallistamisella eli esiintuomisella asukkaat osoittavat syntyperänsä merkitykselliseksi. Muistamisen maisemassa suomalainen identiteetti on kytkeytynyt erityisesti suomen kieleen, kulttuuritraditioihin ja uudisasukkailta periytyneeseen arvomaailmaan, jossa keskeisintä on ollut evankelis-luterilainen uskonto ja sen työetiikka. Maisema ilmentää myös sitä, että uudisasukkaiden osallistuminen Saskatchewanin rakentamiseen on tärkeä osa asukkaita yhdistävää narratiivia. Unohtamisen maisema puolestaan sisältää yhteisön tietoisesti unohtamaa historiaa, johon kuuluvat muun muassa ajoittaiset seurakuntien väliset ristiriidat. Uuden Suomen maisematutkimus auttaa tutkimaan ja ymmärtämään myös muiden siirtokuntien ja yhteisöjen monimuotoista identiteettien maisemaa. Tulokset osoittavat, että maiseman avulla on mahdollista löytää uusia näkökulmia useiden eri tieteenalojen tutkimukseen.