Components of productivity growth in Finnish agriculture

The objective was to measure productivity growth and its components in Finnish agriculture, especially in dairy farming. The objective was also to compare different methods and models - both parametric (stochastic frontier analysis) and non-parametric (data envelopment analysis) - in estimating the components of productivity growth and the sensitivity of results with respect to different approaches. The parametric approach was also applied in the investigation of various aspects of heterogeneity. A common feature of the first three of five articles is that they concentrate empirically on technical change, technical efficiency change and the scale effect, mainly on the basis of the decompositions of Malmquist productivity index. The last two articles explore an intermediate route between the Fisher and Malmquist productivity indices and develop a detailed but meaningful decomposition for the Fisher index, including also empirical applications. Distance functions play a central role in the decomposition of Malmquist and Fisher productivity indices. Three panel data sets from 1990s have been applied in the study. The common feature of all data used is that they cover the periods before and after Finnish EU accession. Another common feature is that the analysis mainly concentrates on dairy farms or their roughage production systems. Productivity growth on Finnish dairy farms was relatively slow in the 1990s: approximately one percent per year, independent of the method used. Despite considerable annual variation, productivity growth seems to have accelerated towards the end of the period. There was a slowdown in the mid-1990s at the time of EU accession. No clear immediate effects of EU accession with respect to technical efficiency could be observed. Technical change has been the main contributor to productivity growth on dairy farms. However, average technical efficiency often showed a declining trend, meaning that the deviations from the best practice frontier are increasing over time. This suggests different paths of adjustment at the farm level. However, different methods to some extent provide different results, especially for the sub-components of productivity growth. In most analyses on dairy farms the scale effect on productivity growth was minor. A positive scale effect would be important for improving the competitiveness of Finnish agriculture through increasing farm size. This small effect may also be related to the structure of agriculture and to the allocation of investments to specific groups of farms during the research period. The result may also indicate that the utilization of scale economies faces special constraints in Finnish conditions. However, the analysis of a sample of all types of farms suggested a more considerable scale effect than the analysis on dairy farms.

Tutkimuksessa mitattiin tuottavuuskasvua ja sen osatekijöitä Suomen maataloudessa, erityisesti maidontuotannossa. Tavoitteena oli myös verrata eri menetelmiä ja malleja tuottavuuden osatekijöiden määrittämisessä. Tutkimuksessa käytettiin kolmea aineistoa 1990-luvulta. Maatalousneuvonnan tuottama 138 tilan paneeliaineisto kuvaa säilörehuntuotantoa kotieläintiloilla. 72 maitotilan MTT:n kirjanpitoaineistoa sovellettiin kahdessa artikkelissa. Lisäksi viimeisessä artikkelissa käytettiin erillistä kaikkia tuotantosuuntia edustavaa 459 kirjanpitotilan aineistoa. Aineistojen yhteisenä piirteenä on, että ne sisältävät ajanjakson ennen Suomen EU-jäseneksi liittymistä ja sen jälkeen. Lisäksi analyysit keskittyvät pääasiassa maitotiloihin ja niiden karkearehun tuotantoon. Kolme ensimmäistä artikkelia keskittyivät kolmeen keskeiseen tuottavuusmuutoksen osatekijään: tekniseen muutokseen, teknisen tehokkuuden muutokseen ja skaalavaikutukseen. Kahdessa viimeisessä artikkelissa tutkittiin Fisher- ja Malmquist tuottavuusindeksien keskinäistä yhteyttä sekä kehitettiin yksityiskohtainen Fisher-indeksin jaottelu tuottavuuskasvun osatekijöihin. Tuottavuuden kasvu on ollut suomalaisilla maitotiloilla melko hidasta 1990 luvulla: noin prosentin vuodessa kaikilla käytetyillä menetelmillä. Huomattavasta vuotuisesta vaihtelusta huolimatta, tuottavuuden kasvu näyttää kiihtyneen tutkimusjakson loppua kohti. Tuottavuuskasvu hidastui 1990 luvun puolivälissä EU:in liittymisen aikoihin. Tekninen muutos oli keskeinen tuottavuuskasvuun vaikuttava tekijä maitotiloilla. EU-jäsenyydellä ei kuitenkaan havaittu olevan välitöntä vaikutusta tekniseen tehokkuuteen. Kuitenkin keskimääräinen tekninen tehokkuus oli hienoisessa trendinomaisessa laskussa ajan myötä. Tämän perusteella tilatasolla noudatettiin erilaisia sopeutumispolkuja. On kuitenkin huomattava, että eri menetelmät tuottavat jossain määrin erilaisia tuloksia erityisesti tuottavuuskasvun osatekijöiden suhteen. Useimmissa analyyseissa skaalavaikutus tuottavuuskasvun osatekijänä on maitotiloilla vähäinen. Positiivinen skaalavaikutus olisi tärkeä, kun suomalaisen maatalouden kilpailukykyä pyritään parantamaan tilakoon kasvattamisen kautta. Vähäinen skaalavaikutus lienee kytköksissä vallitsevaan tilarakenteeseen ja investointien kohdentumiseen tiettyihin tilaryhmiin. Tulos merkinnee myös sitä, että mittakaavaetujen hyödyntämiselle voi olla erityisiä esteitä Suomen olosuhteissa.