Concentrate feeding strategies for growing and finishing dairy bulls offered grass silage-based diets

The first aim of this thesis was to produce data for evaluating, developing and recommending biologically and economically efficient energy and protein feeding strategies for growing and finishing dairy bulls offered grass silage-based diets. The second aim was to calculate the energy and protein supplies of the dairy bulls fed different grass silage-cereal-based diets and, based on this, to estimate the possible need to revise the current Finnish energy and protein recommendations for growing dairy bulls. The third aim was to demonstrate the phosphorus supply of dairy bulls fed grass silage-cereal-based diets with or without protein supplementation in relation to current feeding recommendations for phosphorus. The results indicate that protein supplement is not needed for finishing dairy bulls (live weight more than 250 kg) when they are fed good-quality grass silage (digestible organic matter more than 650 g/kg dry matter, restricted fermentation with low concentrations of fermentation acids and ammonia N) and grain-based concentrate with a moderate (300-700 g/kg dry matter) concentrate level. The results also suggest that with total mixed ration feeding it is possible to use rather high concentrate proportions (700 g/kg dry matter) in feeding dairy bulls. According to this study, barley fibre is a suitable energy supplement with good-quality silage for growing dairy bulls. The results suggest that 50% of barley grain can be replaced with barley fibre without affecting growth. Also oats is a suitable energy supplement for dairy bulls. However, as a consequence of decreased energy intake, the gain and feed conversion of the bulls were slightly reduced in this study when barley grain was replaced by oats in the diet. Ultimately, the rationality of the use of barley fibre and oats in the future will depend on the price in relation to other concentrates. During the feeding experiments the calculated supply of energy was 10% higher than in the Finnish feeding recommendations for the present growth rate. This indicates that there is a need to update the Finnish feeding recommendations for dairy-breed growing bulls, and further calculations are needed for the energy supply of growing dairy bulls. The calculated supply of AAT (amino acids absorbed from the small intestine) was 38% higher than in the Finnish feeding recommendations for the present growth. Possibly, the present AAT-PBV system is not an optimal protein evaluation system for growing dairy bulls more than 250 kg live weight. The calculations based on the feeding experiments and the Finnish feeding recommendations indicate that in most cases the dairy bulls (live weight more than 250 kg) received enough P from the basic grass silage cereal-based diets without additional mineral feeds. Therefore there is no need to add P in the form of mineral mixtures.

Tutkimuksessa selvitettiin maitorotuisten lihanautojen kasvutuloksia erilaisilla rehuyhdistelmillä. Tutkimuksessa varmistui, että laadukkaalla nurmirehulla ruokitut maitorotuiset sonnit eivät hyödy valkuaislisärehusta, olipa se rypsiä, ohravalkuaisrehua tai tärkkelysrankkia. Kallisarvoinen kotimainen rypsi kannattaa ennemmin käyttää lypsylehmille. Ympäristön kannalta lihanaudoille annettu valkuaislisä on yksinomaan haitallista. Lisävalkuaisesta aiheutuu ylimääräistä typpi- mutta myös fosforikuormaa ympäristölle. Ruokintakokeiden perusteella tehdyt laskelmat osoittavat, että useimmissa tapauksissa yli puolen vuoden ikäiset sonnit saavat perusrehuista (nurmisäilörehu, vilja) tarpeisiinsa nähden riittävästi fosforia. Näin ollen lisäfosforin tarjoaminen kivennäisrehujen kautta ei ole tarpeen. Myös lisävalkuaisen antaminen lisää fosforin ylijäämää ruokinnassa, koska valkuaisrehujen fosforisisältö on yleensä säilörehua ja viljaa selvästi korkeampi. Tutkimuksessa selvisi myös, että ruokintakokeissa olleiden sonnien laskennallinen energian saanti oli keskimäärin 10 % suurempi kuin mitä nykyiset ruokintasuositukset edellyttävät. Tämän tuloksen perusteella on olemassa tarve päivittää Suomessa nykyisin käytössä olevat kasvavien sonnien energiaruokintasuositukset. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin eri viljalajien vaikutusta sonnien kasvuun, syöntiin ja rehun hyväksikäyttöön sekä ruhon laatuun. Ohran korvaaminen kauralla heikensi hieman päiväkasvua ja rehun hyväksikäyttöä, mutta ei vaikuttanut ruhon laatuun. Kauran käytölle ei ole kuitenkaan estettä, jos sen hinta on edullinen suhteessa muihin käytettävissä oleviin väkirehuihin.