Metsän kiertoajan vaikutus hiilensidontaan ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen

Cost-effective mitigation of climate change is essential for both climate and environmental policy. Forest rotation age is one of the silvicultural measures by which the forest carbon stocks can be influenced with in accordance with the Kyoto Protocol, Article 3.4. The purpose of this study is to evaluate how forest rotation age affects carbon sequestration and the profitability of forestry. The relation between the forest rotation period optimizing forest owners’ discounted net returns over time and rotations which are 10, 20 and 30 years longer than the optimal rotation is examined. In addition, the cost of lengthening the rotation period is studied as well as whether carbon sequestration revenues can improve the profitability of forestry. The data used in the study consist of 16 stands located in Southern Finland. The main tree species in these stands were Norway spruce and Scots pine. Forest simulation tool MOTTI was used in the analysis. The results indicate that by lengthening the rotation period forest carbon stocks increase. However, as the rotation period is lengthened by more than 10 years, as a result of the diminishing growth curve, the rate of carbon sequestration slows down. The average discounted cost of carbon sequestration varied between 2.4 – 14.1 €/tCO2. Carbon sequestration rates in spruce stands were higher and the costs lower than those obtained from pine stands. The absence of carbon trading schemes is an obstacle for the commercialization of forest carbon sinks. In the future, research should concentrate on analysing what kind of operational models of carbon trading could be feasible in Finland.

Metsien kiertoaika yhtenä Kioton Artiklan 3.4 mukaisena metsien hiilinieluja lisäävänä metsänhoidollisena toimenpiteenä on yksi niistä keinoista, joilla metsien hiilivarastoja voidaan lisätä. Kustannustehokkaiden ilmastonmuutoksen hillinnän keinojen löytäminen on ilmasto- ja ympäristöpolitiikan näkökulmasta avainkysymys. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka metsän kiertoaika vaikuttaa hiilensidontaan ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Tarkoituksena oli selvittää, mikä on metsänomistajan taloudellisen optimikasvatuksen ja optimikasvatusta kiertoajaltaan 10, 20 ja 30 vuotta pidempien metsänkasvatusten hiilensidonnan suhde. Lisäksi tavoitteena oli saada selville, mitkä ovat kiertoajan pidentämisestä metsänomistajalle aiheutuvat hiilensidonnan kustannukset ja kuinka hiilensidonnasta maksettavat korvaukset vaikuttavat metsänkasvatusten väliseen keskinäiseen edullisuuteen. Tutkimuksen metsikkökoealoiksi valittiin 16 metsikköä Etelä-Suomesta, pääpuulajeina kuusi ja mänty. Metsiköiden kehitys simuloitiin Motti-metsikkösimulaattoria käyttäen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että metsänomistajan taloudellista kasvatusta pidemmät vaihtoehtoiset metsänkasvatukset sitoivat hiiltä optimaalista kasvatusta enemmän. Hiilensidonnan havaittiin hidastuvan selvästi metsien vanhetessa, kun kiertoaikaa pidennettiin enemmän kuin 10 vuodella. Kiertoajan pidentämisestä aiheutuneet kustannukset yhden hiilidioksiditonnin lisäämiseksi metsässä vaihtelivat välillä 2,4 – 14,1 €/tCO2. Kuusikoissa hiilensidonta oli männiköitä voimakkaampaa ja hiilensidonnan kustannukset selvästi männiköitä alhaisempia. Hiilinielukaupan puuttuminen on esteenä metsien hiilinielujen kaupallistamiselle ja tulevaisuudessa tarvitaan lisätutkimusta siitä, millaiset toimintamallit hiilinielujen kaupallistamiselle Suomessa olisivat mahdollisia.