Metsänomistajakunnan rakenteen ennustaminen

The general change in the population structure and its impacts on the forest ownership structure were investigated in the thesis. The research assumed that the structural change in society has an effect on the outlook of the non-industrial private forest ownership. The changes in the structure of society were mainly restricted to population, education and occupation structures. The migration of the rural population into cities was also taken into consideration. The structural changes both in society and the non-industrial private forest ownership were examined as phenomena and their development directions were investigated since the middle of the 1970s. It could be established that the changes in the structures were mainly of the same kind in society as in forest owner structure. The clearest similarities between the changes in population and forest owner structure could be found in an increased mean age, a decrease in the 18 to 39 age bracket, those without a degree and in the farmers' shares. Furthermore it could be stated that migration into cities had taken place among both the forest owners and the general population. The main part of the research was concentrated on estimating regression models that explain the non-industrial private forest ownership change by the structural change in the population. A panel data was gathered from population statistics and previous forest ownership research information. The panel contained the years 1990 and 1999. With the assistance of the panel data it was possible to estimate regression and fixed effects' models that explained the structural changes in the non-industrial private forest ownership by evolution in the whole population. In the use of the estimated models authorities' forecasts considering the population were exploited. Only a few of the estimated models were statistically significant. This could be explained due to lack of a larger panel data. In addition the structural change of the non-industrial forest ownership was forecasted by trends.

Työssä tutkittiin yleisen väestökehityksen muutossuuntauksien vaikutuksia yksityismetsänomistajakunnan rakenteeseen. Tutkimuksessa pyrittiin selittämään yhteiskunnan rakennemuutoksen vaikutuksia yksityismetsänomistajakuntaan. Yhteiskunnan rakenteellisen kehityksen tarkastelu rajattiin lähinnä väestö-, koulutus- ja ammattirakenteiden sekä asuinpaikan muutoksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä yhteiskunnallista että yksityismetsänomistajakunnan rakennemuutosta ilmiöinä ja havainnollistettiin niiden muutossuuntauksia 1970-luvun puolivälistä nykyhetkeen. Selvimmät yhtäläisyydet väestön ja metsänomistajien välillä todettiin keski-iän nousussa, 18-39-vuotiaiden ikäluokan pienenemisessä ja tutkinnotta olevien sekä maatalousyrittäjien osuuksien laskussa. Myös kaupunkilaistumista voitiin todeta tapahtuneen niin väestössä kuin metsänomistajakunnassakin. Tutkimuksessa kerättiin väestötilastoja ja niitä vastaavia tietoja metsänomistajakunnasta paneeliaineistoksi. Siitä laskettiin tavanomaisia pienimmän neliösumman ja kiinteiden vaikutusten regressiomalleja, joiden avulla selitettiin yksityismetsänomistajakunnan rakenteen riippuvuutta väestökehityksestä. Mallien käytössä hyödynnettiin väestöennusteita. Näin voitiin mallien avulla ennustaa tulevaisuuden yksityismetsänomistajakunnan rakennetta. Vain harva malli osoittautui tilastollisesti merkitseväksi, mutta tämä johtui pääosin suppeasta aineistosta. Yksityismetsänomistuksen rakennemuutosta ennustettiin myös trendien avulla.