The social patterning of health, smoking and drinking in Estonia, Latvia, Lithuania and Finland in 1994-2004

The Baltic countries share public health problems typical of most Eastern European transition economies: morbidity and mortality from non-communicable diseases is higher than in Western European countries. This situation has many similarities compared to a neighbouring country, Finland during the late 1960s. There are reasons to expect that health disadvantage may be increasing among the less advantaged population groups in the Baltic countries. The evidence on social differences in health in the Baltic countries is, however, scattered to studies using different methodologies making comparisons difficult. This study aims to bridge the evidence gap by providing comparable standardized cross-sectional and time trend analyses to the social patterning of variation in health and two key health behaviours i.e. smoking and drinking in Estonia, Latvia, Lithuania and Finland in 1994-2004 representing Eastern European transition countries and a stable Western European country. The data consisted of similar cross-sectional postal surveys conducted in 1994, 1996, 1998, 2000, 2002 and 2004 on adult populations (aged 20 64 years) in Estonia (n=9049), Latvia (n=7685), Lithuania (n=11634) and Finland (n=18821) in connection with the Finbalt Health Monitor project. The main statistical method was logistic regression analysis. Perceived health was found to be worse among both men and women in the Baltic countries than in Finland. Poor health was associated with older age and lower education in all countries studied. Urbanization and marital status were not consistently related to health. The existing educational inequalities in health remained generally stable over time from 1994 to 2004. In the Baltic countries, however, improvement in perceived health was mainly found among the better educated men and women. Daily smoking was associated with young age, lower education and psychological distress in all countries. Among women smoking was also associated with urbanisation in all countries except Estonia. Among Lithuanian women, the educational gradient in smoking was weakest, and the overall prevalence of smoking increased over time. Drinking was generally associated with young age among men and women, and with education among women. Better educated women were more often frequent drinkers and less educated binge drinkers. The exception was that in Latvian men and women both frequent drinking and binge drinking were associated with low education. In conclusion, the Baltic countries are likely to resemble Western European countries rather than other transition societies. While health inequalities did not markedly change, substantial inequalities do remain, and there were indications of favourable developments mainly among the better educated. Pressures towards increasing health inequalities may therefore be visible in the future, which would be in accordance with the results on smoking and drinking in this study.

Baltian maissa esiintyy tyypillisiä Itä-Euroopan siirtymätalousmaiden kansanterveysongelmia: aikuisväestön sairastavuus ja kuolleisuus kroonisiin tauteihin on yleisempää kuin Länsi-Euroopassa. Kansanterveystilanne oli samankaltainen Suomessa 1960 luvun lopussa. Aiemman tutkimuksen perusteella on syytä olettaa, että sosiaaliset terveyserot ovat kasvamassa Baltian maissa. Tiedot ovat kuitenkin hajallaan eri tavoin tehdyissä tutkimuksissa ja vertailujen tekeminen on vaikeaa. Tämä tutkimus pyrkii tarjoamaan vertailukelpoisen poikkileikkaus- ja aikatrendinäkökulman itseraportoituun terveydentilaan, tupakointiin ja alkoholinkäyttöön Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Suomessa vuosina 1994-2004. Baltian maat edustavat tässä yhteydessä Itä-Eurooppalaisia siirtymätalousmaita ja Suomi yhteiskunnallisesti vakaata Länsi-Euroopan maata. Aineisto koostui Finbalt Health Monitor projektin yhteydessä vuosina 1994, 1996, 1998, 2000, 2002 ja 2004 toteutetuista keskenään samankaltaisista postikyselyistä. Kohderyhmänä oli aikuisväestö (20-64 vuotiaat) Virossa (n=9049), Latviassa (n=7685), Liettuassa (n=11634) ja Suomessa (n=18821). Pääasiallinen tilastomenetelmä oli logistinen regressioanalyysi. Sekä miesten, että naisten koettu terveys oli Baltian maissa huonompi kuin Suomessa. Huono terveys oli yhteydessä vanhempaan ikään ja vähäiseen koulutukseen kaikissa maissa. Olemassa olevat erot säilyivät pääosin muuttumattomina vuosien 1994 ja 2004 välisenä aikana. Baltian maissa havaittu koetun terveydentilan paraneminen tapahtui kuitenkin keskimääräistä paremmin koulutettujen keskuudessa. Päivittäistupakointi oli yhteydessä nuoreen ikään, vähäiseen koulutukseen ja psyykkisiin ongelmiin kaikissa maissa. Naisilla tupakointi oli myös yhteydessä asuinpaikan kaupungistuneisuuteen kaikissa muissa maissa paitsi Virossa. Liettualaisnaisilla koulutuksen ja tupakoinnin yhteys oli heikoin ja tupakointi yleistyi tutkittavalla ajanjaksolla. Alkoholin käyttö oli yhteydessä nuoreen ikään sekä miehillä, että naisilla, ja lisäksi koulutukseen naisilla. Enemmän koulutetut naiset olivat useammin säännöllisiä alkoholinkäyttäjiä, mutta vähemmän koulutetut naiset useammin humalajuojia. Poikkeuksena Latviassa sekä säännöllinen että humalajuominen olivat yhteydessä vähäiseen koulutukseen. Kokonaisuutena osoittautui, että muiden siirtymätalousmaiden piirteiden sijaan Baltian maista löytyi pikemminkin länsieurooppalaisia ominaisuuksia. Vaikka suuria muutoksia sosiaalisissa terveyseroissa ei ilmaantunutkaan, huomattavat erot ovat vallitseva tilanne, ja myönteistä kehitystä havaittiin lähinnä paremmin koulutettujen keskuudessa. Myös tupakointia ja alkoholinkäyttöä koskevat tulokset antavat aihetta olettaa, että terveyserot saattavat tulevaisuudessa kasvaa.