Mammographic mass-screening and future breast cancer burden in Finland

A population-based early detection program for breast cancer has been in progress in Finland since 1987. According to regulations during the study period 1987-2001, free of charge mammography screening was offered every second year to women aged 50-59 years. Recently, the screening service was decided to be extended to age group 50-69. However, the scope of the program is still frequently discussed in public and information about potential impacts of mass-screening practice changes on future breast cancer burden is required. The aim of this doctoral thesis is to present methodologies for taking into account the mass-screening invitation information in breast cancer burden predictions, and to present alternative breast cancer incidence and mortality predictions up to 2012 based on scenarios of the future screening policy. The focus of this work is not on assessing the absolute efficacy but the effectiveness of mass-screening, and, by utilizing the data on invitations, on showing the estimated impacts of changes in an existing screening program on the short-term predictions. The breast cancer mortality predictions are calculated using a model that combines incidence, cause-specific and other cause survival on individual level. The screening invitation data are incorporated into modeling of breast cancer incidence and survival by dividing the program into separate components (first and subsequent rounds and years within them, breaks, and post screening period) and defining a variable that gives the component of the screening program. The incidence is modeled using a Poisson regression approach and the breast cancer survival by applying a parametric mixture cure model, where the patient population is allowed to be a combination of cured and uncured patients. The patients risk to die from other causes than breast cancer is allowed to differ from that of a corresponding general population group and to depend on age and follow-up time. As a result, the effects of separate components of the screening program on incidence, proportion of cured and the survival of the uncured are quantified. According to the predictions, the impacts of policy changes, like extending the program from age group 50-59 to 50-69, are clearly visible on incidence while the effects on mortality in age group 40-74 are minor. Extending the screening service would increase the incidence of localized breast cancers but decrease the rates of non-localized breast cancer. There were no major differences between mortality predictions yielded by alternative future scenarios of the screening policy: Any policy change would have at the most a 3.0% reduction on overall breast cancer mortality compared to continuing the current practice in the near future.

Mammografiaseulontojen vaikutus rintasyövän ilmaantumisen ja rintasyövästä johtuvan kuolleisuuden ennusteisiin Suomalaisia 50-59 -vuotiaita naisia on vuodesta 1987 alkaen kutsuttu maksuttomaan rintasyövän mammografiatutkimukseen joka toinen vuosi. Monissa kunnissa kutsun ovat saaneet myös yli 60-vuotiaat naiset. Vuonna 2007 voimaan tullut uusi asetus laajensi väestöseulonnan ikäryhmästä 50-59 ikäryhmään 50-69. Seulontaohjelman ulottaminen vanhempiin ja/tai nuorempiin ikäluokkiin ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Seulontapoliittiseen päätöksentekoon tarvitaan tietoa laajennusten mahdollisista vaikutuksista uusien tapausten ilmaantuvuuteen ja rintasyövästä johtuvaan kuolleisuuteen. Tässä työssä kehitetään tilastomatemaattinen menetelmä joka ottaa huomioon sekä tähänastisen että tulevaisuuden seulonnan rintasyövän ilmaantuvuutta ja rintasyöpäkuolleisuutta ennustettaessa. Esitetyt ennusteet vuoteen 2012 pohjautuvat vaihtoehtoisille skenaarioille tulevaisuuden seulontapolitiikasta. Tulosten mukaan seulonnan ulottaminen 60-69 -vuotiaisiin tai 40-49 -vuotiaisiin naisiin vaikuttaa rintasyöpäkuolleisuuden ennusteisiin lyhyellä tähtäimellä varsin vähän. Ajanjakson 1987-2001 havaintoihin perustuvan ennusteen mukaan rintasyöpäkuolleisuus ikäryhmässä 40-74 vuonna 2012 olisi korkeintaan 3% alhaisempi verrattuna tilanteeseen, jossa seulontaan kutsuttaisiin vain ikäryhmään 50-59 kuuluvat naiset. Kaikki muutokset mahtuvat virhemarginaalien sisään. Ohjelman laajentamisen vaikutukset rintasyövän ilmaantuvuuden ennusteisiin riippuivat siitä, oliko seulonnassa löytynyt kasvain diagnoosihetkellä paikallinen vai jo muualle elimistöön levinnyt. Kun seulontakutsut ulotettiin ikäryhmän 50-59 ulkopuolelle, paikallisten tapausten ilmaantuvuus kasvoi enimmillään 14%, kun taas levinneiden laski 10%. Väitöskirjassa hyödynnettiin ensi kertaa elektronisessa muodossa saatavilla olevia, kuntatason mammografiaseulontojen kutsuntatietoja vuosilta 1987-2001. Näin voitiin ottaa huomioon seulontaohjelman epäsäännöllisyydet ja toteutuksen vaihtelu kuntien välillä. Ennusteisiin sisältyy oletus siitä, että seulontaohjelman laatu ja osallistumisaktiivisuus sekä ohjelman ulkopuolinen itse kustannettu rintasyöpäseulonta pysyvät entisellä tasollaan. Menetelmää voidaan soveltaa myös kohdunkaulan, paksusuolen ja eturauhasen syövän varhaiseen toteamiseen tähtäävien väestöseulontaohjelmien vaikutusten arviointiin.