Leisure activities and obesity in adolescence : a follow-up study among twins

The aims of this dissertation were 1) to investigate associations of weight status of adolescents with leisure activities, and computer and cell phone use, and 2) to investigate environmental and genetic influences on body mass index (BMI) during adolescence. Finnish twins born in 1983–1987 responded to postal questionnaires at the ages of 11-12 (5184 participants), 14 (4643 participants), and 17 years (4168 participants). Information was obtained on weight and height, leisure activities including television viewing, video viewing, computer games, listening to music, board games, musical instrument playing, reading, arts, crafts, socializing, clubs, sports, and outdoor activities, as well as computer and cell phone use. Activity patterns were studied using latent class analysis. The relationship between leisure activities and weight status was investigated using logistic and linear regression. Genetic and environmental effects on BMI were studied using twin modeling. Of individual leisure activities, sports were associated with decreased overweight risk among boys in both cross-sectional and longitudinal analyses, but among girls only cross-sectionally. Many sedentary leisure activities, such as video viewing (boys/girls), arts (boys), listening to music (boys), crafts (girls), and board games (girls), had positive associations with being overweight. Computer use was associated with a higher prevalence of overweight in cross-sectional analyses. However, musical instrument playing, commonly considered as a sedentary activity, was associated with a decreased overweight risk among boys. Four patterns of leisure activities were found: ‘Active and sociable’, ‘Active but less sociable’, ‘Passive but sociable’, and ‘Passive and solitary’. The prevalence of overweight was generally highest among the ‘Passive and solitary’ adolescents. Overall, leisure activity patterns did not predict overweight risk later in adolescence. An exception were 14-year-old ‘Passive and solitary’ girls who had the greatest risk of becoming overweight by 17 years of age. Heritability of BMI was high (0.58-0.83). Common environmental factors shared by family-members affected the BMI at 11-12 and 14 years but their effect had disappeared by 17 years of age. Additive genetic factors explained 90-96% of the BMI stability across adolescence. Genetic correlations across adolescence were high, which suggests similar genetic effects on BMI throughout adolescence, while unique environmental effects on BMI appeared to vary. These findings suggest that family-based interventions hold promise for obesity prevention into early and middle adolescence, but that later in adolescence obesity prevention should focus on individuals. A useful target could be adolescents' leisure time, and our findings highlight the importance of versatility in leisure activities.

Tutkimuksen tavoitteina oli 1) selvittää harrastusten ja tietokoneen sekä matkapuhelimen käytön yhteyksiä nuorten painoon ja 2) ympäristötekijöiden ja perintötekijöiden vaikutusta painoindeksiin nuoruusiässä. Ylipainoisuus oli harvinaisempaa urheilevilla pojilla sekä poikkileikkaus- että pitkittäisasetelmissa mutta tytöillä vain poikkileikkausasetelmassa. Useat fyysisesti passiiviset harrastukset, kuten videoiden katselu (pojat/tytöt), piirtäminen tai maalaaminen (pojat), musiikin kuuntelu (pojat), käsityöt (tytöt) ja lautapelien pelaaminen (tytöt) sekä tietokoneen käyttö (tytöt/pojat) olivat yhteydessä suurempaan ylipainoisuuden esiintyvyyteen. Yllättäen soittoharrastus, vaikka luetaankin fyysisesti passiiviseksi, oli pojilla yhteydessä pienempään ylipainoisuuden riskiin. Harrastusprofiileja löytyi neljä: ‘Aktiivinen ja sosiaalinen’, ‘Aktiivinen mutta vähemmän sosiaalinen’, ‘Passiivinen mutta sosiaalinen’ ja ‘Passiivinen ja yksinäinen’. Ylipainoisuus oli yleisintä ‘passiivisilla ja yksinäisillä’. Yleisesti ottaen eri harrastusryhmiin kuuluminen ei kuitenkaan ennustanut myöhempää ylipainoisuutta. Poikkeuksena olivat ’passiiviset ja yksinäiset’ 14-vuotiaat tytöt, joilla oli suurin ylipainoiseksi tulemisen riski 14–17-vuotiaana. Painoindeksin periytyvyysaste oli korkea (58-83%). Perheensisäiset ympäristötekijät vaikuttivat painoindeksiin 11–12- ja 14-vuotiaana, mutta eivät enää 17-vuotiaana. Perintötekijät selittivät 90-96% painoindeksin pysyvyydestä. Painoindeksiin vaikuttavat perintötekijät olivat suurelta osin samoja kun taas siihen vaikuttavat yksilölliset ympäristötekijät vaihtelivat eri ikäpisteissä. Näiden tulosten perusteella perheisiin kohdistuvilla toimilla on onnistumisedellytyksiä nuorten lihavuuden ehkäisyssä murrosiän keskivaiheille asti, mutta murrosiän loppuvaiheesta lähtien lihavuuden ehkäisyohjelmat kannattaisi suunnata nuoriin yksilöinä. Yksi kohde voisi olla vapaa-ajan vietto: tulokset korostavat monipuolisen vapaa-ajanvieton tärkeyttä. Aineistona oli suomalaisia, vuosina 1983-1987 syntyneitä kaksosia, jotka vastasivat postikyselyihin 11-12-, 14- ja 17-vuotiaina. Kaksosista 5184 (92%) palautti kyselylomakkeen 11-12-vuotiaana ja vielä 17-vuotiaanakin mukana oli 4168 (74%) kaksosista. Lomakkeissa kysyttiin painoa ja pituutta, television ja videoiden katselun, tietokonepelien ja lautapelien pelaamisen, musiikin kuuntelun, soittoharrastuksen, lukemisen, piirtämisen tai maalaamisen, kavereiden kanssa ajanvieton, kerhossa tai partiossa käymisen, urheilun ja ulkoilun yleisyyttä sekä tietokoneen ja matkapuhelimen käyttöä. Näiden sekä harrastusprofiilien yhteyksiä painoon tutkittiin regressiomalleilla. Ympäristötekijöiden ja perinnöllisten tekijöiden vaikutuksia painoindeksiin tutkittiin kaksosmallinnuksen avulla.