Predictors of disability retirement: From early intentions to retirement

The strong tendency of elderly employees to retire early and the simultaneous aging of the population have been major topics of policy and scientific debate. A key concern has been the financing of future pension schemes and possible labour shortage, especially in social and health services within the public sector. The aging of the population is inevitable, but efforts can be made to prevent or postpone early exit from the labour force, e.g., by identifying and intervening in the factors that contribute to the process of early retirement due to disability. The associations of intentions to retire early, poor mental health and different psychosocial factors with the process of disability retirement are still poorly understood. The purpose of this study was to investigate the associations of intentions to retire early, poor mental health, work and family related psychosocial factors and experiences of earlier life stages with the process of disability retirement. The data were derived from the Helsinki Health Study (HHS, N=8960) and the Health and Social Support Study (HeSSup, N=25 901). The Helsinki Health Study is an ongoing employee cohort study among middle-aged women and men. The Health and Social Support Study is an ongoing longitudinal study of a working-age sample representative of the Finnish population. The analyses were restricted to respondents 40 years of age or older. Age and gender adjusted prevalence and incidence rates were calculated. Associations were studied by using logistic, multinomial and Cox regression. Strong intentions to retire early were common among employees. Poor mental health, unfavourable working conditions and work-to-family conflicts were clearly associated with increased intentions to retire early. Strong intentions to retire early predicted disability retirement. Risk of disability retirement increased in a dose-response manner with increasing number of childhood adversities. Poor mental and somatic health, life dissatisfaction, heavy alcohol consumption, current smoking, obesity and low socioeconomic status were also predictors of disability retirement. The impact of poor mental health and adverse experiences from earlier life stages, work and family related psychosocial factors, e.g., work-family interface, the subjective experience of well-being and health related risk behaviours on the process of disability retirement should be recognised. Preventive measures against disability retirement should be launched before subjective experience of ill health, work disability and strong intentions to retire early emerge.

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN TAUSTALLA USEITA ERI TEKIJÖITÄ Alentunut psyykkinen toimintakyky ja etenkin vaikeudet sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää lisäsivät aikomuksia siirtyä varhaiseläkkeelle Vahvat varhaiseläkeaikomukset olivat yleisiä yli 40 -vuotiailla työntekijöillä. Alentunut psyykkinen terveys sekä erilaiset kuormittavat psykososiaaliset tekijät kuten työn ja perheen yhteensovittamisvaikeudet lisäsivät aikomuksia siirtyä varhaiseläkkeelle. Myös alentunut fyysinen terveys ja haittaavat pitkäaikaissairaudet lisäsivät varhaiseläkeaikomuksia. Lapsuudenkodin emotionaaliset ja taloudelliset vaikeudet lisäsivät selvästi riskiä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle Mitä enemmän vaikeuksia lapsuuteen oli kasautunut, sitä suurempi oli riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikka aikuisiän somaattinen sairastavuus, masennus, alhainen koulutus ja terveyteen liittyvä riskikäyttäytyminen kuten liiallinen alkoholinkäyttö ja ylipaino otettiin huomioon. Masennus, somaattiset sairaudet, terveyteen liittyvä riskikäyttäytyminen sekä alhainen sosioekonominen asema lisäsivät niin ikään riskiä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tyytymättömyys elämän eri osa-alueisiin ja varhaiseläkeaikomukset olivat myös yhteydessä kohonneeseen riskiin siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle Työkyvyttömyyseläkkeen riskitekijöihin puututtava ajoissa Sairauden ja työkyvyn alenemisen ensioireista työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumiseen saattaa kulua useitakin vuosia. Yksilölliset tekijät, elämänkaaren eri vaiheet huomioiva ja aikainen puuttuminen työkyvyttömyyseläkkeen riskitekijöihin on olennaista sekä työntekijöiden hyvinvoinnin että työurien pidentämistavoitteiden toteutumisen kannalta. Tutkimusaineistoina käytettiin sekä Helsinki Health Studyn (HHS) että Health and Social Support Studyn (HeSSup) aineistoja. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella ja Kuntien eläkevakuutuksessa.