Kumppanuus on tiiviimpää kuin yhteistyö : Maahanmuuttajataustaisten vanhempien näkemyksiä kasvatuskumppanuudesta

The main idea of this study was to find out how immigrants understand and define successful co-operation and professional partnership in early childhood education. Another target of this research was to think over how the parents see professional partnership from their viewpoint, and how willing / ready the they are in engaging in the professional partnership with the day care personnel. The theoretical part of this research is based on theories of immigration and theories of it s different forms, theories of cultural varieties and theory of modernizing co-operation through using professional partnership. Also guidelines and policies for day care and early childhood education play a part in the theory section. Theory part is written to support research problems. The research method used in this study is peer interview. The interviewed are both immigrants and customers of day care services. The data collected is comprised of materials from peer interviews and personal background information. The interviewed were of Somalia and Russian ethnic groups. Interview were carried out in each group in the participants own mother tongue. These peer interviews showed that parents were interested and willing to discuss professional partnership. From this research one can conclude that the term professional partnership is seen as a complex term, and as a term difficult to understand. From the results it is seen that quite often the principles of professional partnership are not carried out in practise. According to the material gathered, the parents feel that lack of common language and prejudice against immigrants effectively prevents the professional partnership from being formed. The cultural differences can become challenging in a professional partnership. Based on this research, one can conclude that when different cultures meet, there has to be mutual will to understand and to be understood in order to make sure that the children s development, both educational and physical, is supported in a best possible way.

Tutkimuksen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset perheet. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli selvittää millaiseksi maahanmuuttajataustaiset vanhemmat määrittävät onnistuneen yhteistyön ja kasvatuskumppanuuden varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli myös selvittää kuinka vanhemmat kokevat kumppanuussuhteen toteutuvan ja millaisia valmiuksia vanhemmilla on sitoutua kasvatuskumppanuussuhteeseen varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa. Maahanmuuttajuuden, kulttuurin ja kasvatuskumppanuuden määritelmät sekä varhaiskasvatuksen säädökset ja linjaukset muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Tutkimus on laadullinen ja se perustuu vertaishaastatteluihin. Tutkimuksessa vertaisuus ilmenee maahanmuuttajuutena sekä päivähoidon asiakkuutena. Aineisto koostuu somalialais- ja venäläistaustaisten vanhempien vertaishaastatteluissa omalla äidinkielellään käymiin keskusteluihin sekä vanhempien taustatietoihin. Vaikka kasvatuskumppanuus käsite on moninainen ja vaikeaselkoinen, vertaishaastattelu kuitenkin osoitti että vanhemmilla on halua ja kykyä pohtia kasvatuskumppanuutta ja sen onnistumista eri näkökulmista. Kaikesta huolimatta kasvatuskumppanuuden periaatteet jäävät monesti toteutumatta vanhempien kokeman ulkomaalaisvastaisuuden sekä yhteisen kielen puuttumisen vuoksi. Kulttuurien tuomat erot voivat nousta haasteellisiksi kasvatuskumppanuussuhteessa. Tutkimuksen perusteella voidaankin tehdä se johtopäätös, että erilaisten kulttuurien kohdatessa tarvitaan halua ymmärtää ja tulla ymmärretyksi, jotta voidaan tukea lasten kasvua ja kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla.