Reformin implementaatio - Michael Fullanin teoriaan perustuva muutosteoreettisten tekijöiden sisällönanalyyttinen tarkastelu Kelpo-kehittämistoiminnan kunnallisten koordinaattoreiden puheessa

The educational reform, launched in Finland in 2008, concerns the implementation of the Special Education Strategy (Opetusministeriö 2007) under an improvement initiative called Kelpo. One of the main proposed alterations of the Strategy relates to the support system of comprehensive school pupils. The existed two-level model (general and special support) is to be altered by the new three-level model (general, intensified and special support). There are 233 municipalities involved nationwide in the Kelpo initiative, each of which has a municipal coordinator as a national delegate. The Centre for Educational Assessment [the Centre] at the University of Helsinki, led by Professor Jarkko Hautamäki, carries out the developmental assessment of the initiative’s developmental process. As a part of that assessment the Centre interviewed 151 municipal coordinators in November 2008. This thesis considers the Kelpo initiative from Michael Fullan’s change theory’s aspect. The aim is to identify the change theoretical factors in the speech of the municipal coordinators interviewed by the Centre, and to constitute a view of what the crucial factors in the reform implementation process are. The appearance of the change theoretical factors, in the coordinators’ speech, and the meaning of these appearances are being considered from the change process point of view. The Centre collected the data by interviewing the municipal coordinators (n=151) in small groups of 4-11 people. The interview method was based on Vesala and Rantanen’s (2007) qualitative attitude survey method which was adapted and evolved for the Centre’s developmental assessment by Hilasvuori. The method of the analysis was a qualitative theory-based content analysis, processed using the Atlas.ti software. The theoretical frame of reference was grounded on Fullan’s change theory and the analysis was based on three change theoretical categories: implementation, cooperation and perspectives in the change process. The analysis of the interview data revealed spoken expressions in the coordinators’ speech which were either positively or negatively related to the theoretical categories. On the grounds of these change theoretical relations the existence of the change process was observed. The crucial factors of reform implementation were found, and the conclusion is that the encounter of the new reform-based and already existing strategies in school produces interface challenges. These challenges are particularly confronted in the context of the implementation of the new three-level support model. The interface challenges are classified as follows: conceptual, method-based, action-based and belief-based challenges. Keywords: reform, implementation, change process, Michael Fullan, Kelpo, intensified support, special support

Suomessa käynnistyi vuonna 2008 Kelpo-kehittämistoiminta, jonka tavoitteena on jalkauttaa Erityisopetuksen strategian (Opetusministeriö 2007) linjauksia 233 kunnassa. Uuden strategian eräs keskeisimpiä muutosehdotuksia on siirtyminen oppilaan tukemisen kaksiportaisesta mallista (yleinen ja erityinen tuki) kolmiportaiseen malliin (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Valtakunnallisessa kehittämistoiminnassa kuntia edustaa kunnallisiksi koordinaattoreiksi nimetyt henkilöt. Professori Jarkko Hautamäen johtama Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus tekee kehittämistoiminnan kehittävää arviointia, jonka yhteydessä haastateltiin 151 koordinaattoria marraskuussa 2008. Tutkimuksessa tarkastellaan Kelpo-kehittämistoimintaa reformin implementaationa Michael Fullanin muutosteorian kautta. Tavoitteena on paikallistaa haastatteluaineistosta muutosteoreettisia ulottuvuuksia ja rakentaa näkemys reformin implementaation kannalta ratkaisevista tekijöistä. Lisäksi otetaan kantaa siihen, kuinka muutosteoreettiset tekijät haastatteluissa ilmenevät sekä mitä niiden esiintymisestä voidaan muutosprosessin näkökulmasta todeta. Tutkimuksen aineistona oli Koulutuksen arviointikeskuksen keräämä haastattelumateriaali. Haastattelut toteutettiin Vesalan ja Rantasen (2007) laadulliseen asennetutkimukseen perustuvalla menetelmällä, jota Hilasvuori sovelsi ja edelleen kehitti ryhmähaastattelumenetelmäksi kehittävän arvioinnin tarpeisiin. Koordinaattorit (n=151) haastateltiin 4-11 hengen ryhmissä. Aineiston analyysimenetelmä oli teorialähtöinen sisällönanalyysi ja se toteutettiin tietokoneavusteisesti Atlas.ti-ohjelmalla. Analyysin teoreettinen viitekehys perustuu Fullanin muutosteoriaan, jonka pohjalta luotiin seuraavat kolme teoreettista aineiston luokittelun pääkategoriaa: implementaatio, yhteistyö ja muutosprosessin perspektiivit. Haastatteluaineiston teorialähtöinen sisällönanalyyttinen tarkastelu osoitti, että koordinaattoreiden puheessa esiintyi sekä positiivisessa että negatiivisessa suhteessa teoriakategorioihin luokittuvia ilmauksia. Lisäksi todettiin ilmaisujen osoittavan muutoksen läsnäolon. Reformin implementaation kannalta ratkaiseviksi tekijöiksi osoittautuvat rajapintojen haasteet, jotka syntyvät koulun kontekstissa uuden ja vanhan yhteensovittamisen myötä. Rajapintojen haasteet kohdistuvat erityisesti uuden kolmiportaisen tukimallin käyttöönottoon. Ne luokittuvat käsitteellisiin, menetelmällisiin, toiminnallisiin ja uskomuksiin kohdistuviin haasteisiin. Avainsanat: reformi, implementaatio, muutosprosessi, Michael Fullan, Kelpo, tehostettu tuki, erityinen tuki