Yhdessä ajattelu ja osallistuminen : Interventiotutkimus yhteistoiminnallisen oppimisen kehittymisestä kahdessa alakoulun pienryhmässä

Participation and social modes of thinking - An intervention study on the development of collaborative learning in two primary school small groups This study explores the thinking together -intervention programme in three primary school classes. The object of the intervention was to teach pupils to use exploratory talk in small group collaboratory learning. Exploratory talk is a type of talk in which joint reasoning is made explicit. Research has shown that exploratory talk can improve mathematics and science learning, argumentative skills and competence in reasoning tests. The object of this study was to investigate the theory of social modes of thinking which the intervention program is based on. I tried to find out how the thinking together -intervention programme suits the Finnish context. Therefore my study is part of an international research project of interventions that have been implemented for example in Great-Britain and in Mexico. One essential drawback in former research made on thinking together -approach is that the nature of participation has not been studied properly. In this study I also examine how the nature of participation develops in small groups. In addition to that I aim to develope a theoretical framework which includes both the perspectives of the social modes of thinking and the nature of participation. The perspective of this study is sociocultural. The research material consists of video recordings of collaborative learning tasks of two small groups. In groups there were pupils of age groups 9 - 11. I study the nature of participation using both qualitative and quantitative methods. Quantitative methods include for example IR-analysis method and counting of turns at talk and words. I also use qualitative content analysis to analyze both the nature of participation and social modes of thinking. As a result of my study I found out that the interaction of the other group was leadership based and in the other group the interaction was without leadership relations. In both groups the participation was quantitatively more symmetrical in the end of the intervention. In the group in which the interaction was leadership based the participation of the pupils was more symmetrical. Exploratory talk was found more in the group without leadership relations, but in both groups the amount of exploratory talk was increased during the intervention. Leadership based interaction was further divided into interaction of alienating and inclusive leadership according to how symmetrical the participation was in the dialogue. Exploratory talk was found only when the leadership was inclusive or the interaction was without leadership relations. The main result of the study was that the exploratory talk was further divided into four subcategories according to the nature of participation. In open and inclusive exploratory talk all group members participated initiatively and their initiatives were responded by others. In closed and uneven exploratory talk some group members couldn't participate properly. Therefore it cannot be said that exploratory talk guarantees symmetrical participation. The nature of participation must be investigated separately.

Tutkimuksessani tarkastelin thinking together -interventiota kolmella peruskoulun alaluokalla. Interventio-ohjelmalla pyrittiin opettamaan oppilaita käyttämään tutkivaa keskustelua pienryhmän yhteistoiminnallisessa oppimisessa. Tutkiva keskustelu on keskustelun tapa, jossa etsitään ongelmiin parasta vastausta, ja jossa annetaan ja vaaditaan mielipiteille perusteluja. Aiempi tutkimus on osoittanut, että tutkivalla keskustelulla on suotuisa vaikutus yksilöiden ja pienryhmien matemaattiseen ja luonnontieteelliseen osaamiseen, argumentointitaitoihin sekä menestymiseen kuvallista päättelyä mittaavissa älykkyystehtävissä. Tutkimukseni tarkoitus oli tutkia intervention taustalla olevaa yhdessä ajattelun teoriaa sekä kehitellä sitä. Pyrin selvittämään, miten käyttämämme interventio-ohjelma sopii suomalaisen peruskoulun kontekstiin. Näin tutkimukseni asettuu osaksi kansainvälistä tutkimusta, jonka osana thinking together -ohjelmaan perustuvia interventioita on tehty esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Meksikossa. Eräs olennainen aiemmassa tutkimuksessa esiintyvä puute on, ettei siinä ole käsitelty riittävästi osallistumisen luonnetta. Tähän puutteeseen tutkimukseni vastaa tarkastelemalla myös osallistumisen luonteen kehittymistä. Tämän lisäksi kehittelen yhteistoiminnallisen oppimisen teoreettista viitekehystä, joka sisältää sekä yhdessä ajattelun että osallistumisen luonteen näkökulmat. Teoreettinen näkökulmani on sosiokulttuurinen. Varsinainen tutkimusaineistoni koostuu kahden pienryhmän videoiduista yhteistoiminnallisen oppimisen tehtävistä. Ryhmissä on oppilaita vuosiluokilta 3. - 5. Osallistumisen luonteen tarkasteluun käytän sekä määrällisiä että laadullisia analyysimenetelmiä. Määrällisiä menetelmiä ovat esimerkiksi IR-analyysimenetelmä sekä puheenvuorojen ja sanojen laskeminen. Lisäksi tulkitsen määrällisiä tuloksia laadullisen sisällönanalyysin avulla. Myös yhdessä ajattelun tarkasteluun käytän laadullista sisällönanalyysia. Tutkimukseni tuloksena määrittelin vuoropuhelun olevan toisessa tutkimassani ryhmässä vapaata ja toisessa johdettua. Molemmissa ryhmissä osallistuminen tasoittui määrällisesti intervention aikana, mutta vapaan vuoropuhelun ryhmässä oppilaiden osallistuminen oli jonkin verran epäsymmetrisempää. Sen sijaan tutkivaa keskustelua ilmeni enemmän vapaan vuoropuhelun ryhmässä. Molemmissa ryhmissä tutkiva keskustelu lisääntyi kuitenkin intervention aikana selvästi. Johdettu vuoropuhelu jakautui osallistumisen symmetrisyyden mukaan edelleen rajoittavaksi ja mukaanottavaksi vuoropuheluksi. Vain jälkimmäisessä ilmeni tutkivaa keskustelua. Vapaa vuoropuhelu ei esiintynyt aineistossa kuin epätasaisessa muodossaan, jossa osallistuminen oli epäsymmetristä. Symmetristä vuoropuhelua, jossa sekä vuorovaikutus että osallistuminen olisi symmetristä, ei esiintynyt aineistossa lainkaan. Tutkimukseni päätulos on, että löysin tutkivasta keskustelusta osallistumisen luonteen perusteella neljä variaatiota. Avoimessa ja mukaanottavassa tutkivassa keskustelussa kaikkien ryhmäläisten osallistuminen on aloitteellista ja aloitteisiin myös reagoidaan. Sitä vastoin suljetussa ja epätasaisessa tutkivassa keskustelussa osa ryhmäläisistä jää yhdessä ajattelun katveeseen. Tutkiva keskustelu ei siis takaa kaikkien mahdollisuutta osallistua, vaan osallistumisen luonnetta on tarkasteltava erikseen.