Musiikkioppilaitokset harrastajaksi kasvamisen näyttämönä


Autoria(s): Ylinen, Pauliina
Contribuinte(s)

Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen laitos

University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Applied Sciences of Education

Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för tillämpad pedagogik

Data(s)

2008

Resumo

The Finnish instrumental education system is said to be one of the bests in the world. Finnish musicians have become famous and they have gained success all over the world. To produce professional musicians has been the main goal of the whole Finnish instrumental education system for a long time. This has meant that playing an instrument as a hobby has been neglected. The focus of this qualitative study is the culture of instrumental education from the view of amateuring. One of the goals is to describe the Finnish context where music lovers grow up and where they construct their identities. The other aim is to give answers to the question “How can we develop the culture of instrumental education to serve also the needs of amateurs?” The data of this study is narrative. It consists of the stories of five amateurs, who were in their thirties. In the analysis I’ve used two different types of analysis: the analysis of narratives and the content analysis. In the analysis of narratives the stories were seen as narrative identities. Because the main focus of this study is the culture of instrumental education, I used the qualitative content analysis to find out some themes or phenomena which should be improved from the view of amateuring. This study has shown that there are many ways to become a music lover. An essential factor in the construction of an identity of a music lover seems to be a society which values the amateuring. In this study music schools weren’t that kind of societies. The present study reveals that to construct the identities of music lovers should be one of the most important aims of the music education. This means for example that, in practice, instrumental studies could be more activating, there should be more music making in groups, and the evaluation should concentrate on the whole learning process.

Suomalaista musiikkioppilaitosjärjestelmää on kehuttu maailman parhaaksi ja suomalaiset muusikot ovat menestyneet maailmalla. Ammattilaisten kouluttaminen on pitkään mielletty maamme musiikkioppilaitosten tärkeimmäksi tehtäväksi, minkä seurauksena harrastamiselle ei juuri ole annettu painoarvoa. Tässä tutkielmassa soitonopetuskulttuuria tarkastellaan kuitenkin nimenomaan harrastamisen näkökulmasta. Yhtenä tavoitteena on luoda kokonaiskuva siitä maisemasta, jossa soittamisen harrastajat kasvavat ja rakentavat identiteettejään. Tutkielmassa pyritään myös vastaamaan kysymykseen, miten soitonopetuskulttuuria voisi kehittää, jotta se tarjoaisi parhaat mahdolliset eväät elinikäisen soittoharrastuksen syntymiselle. Tutkimuksen narratiivinen aineisto kerättiin Virta-menetelmällä. Aineisto muodostui viiden n. 30-vuotiaan harrastajasoittajan kertomuksista ja heidän piirtämistään harrastamisen virroista. Aineistoa analysoitiin kahdella eri tavalla. Narratiivien analyysissa harrastajasoittajien tarinat käsitettiin narratiivisiksi identiteeteiksi ja myös niiden yhteyksiä soitonopetuskulttuurin tarinavarantoon pohdittiin. Laadullisen sisällönanalyysin avulla huomio kohdistettiin yksityiskohtaisempiin soitonopetuskulttuurin ilmiöihin. Narratiivien analyysi osoitti, että harrastajaksi tulemisen tapoja on useita. Harrastajaidentiteetin rakentumiseen tarvitaan kuitenkin aina yhteisöä, joka arvostaa harrastamista. Tässä tutkimuksessa musiikkioppilaitokset eivät näyttäytyneet tällaisina yhteisöinä. Tämän tutkimuksen perusteella musiikkioppilaitoksissa tulisikin entistä enemmän keskittyä harrastajasoittajien identiteettien rakentamiseen. Laadullisen sisällönanalyysin avulla soitonopetuskulttuurista nousi esiin teemoja, jotka harrastamisen näkökulmasta kaipaisivat kehittämistä: Opetus voisi olla aktivoivampaa ja sisältää enemmän yhteismusisointia. Musiikkikäsitys voisi olla monipuolisempi, ja arvioinnin tulisi kohdistua koko oppimisprosessiin. Vastuu soitonopetuskulttuurin kehittämisestä on jokaisella, joten toivon, että tämä työ osaltaan voisi auttaa kehittämään soitonopetuskulttuuria harrastajaystävällisempään suuntaan. Uskon, että työstä on iloa myös monelle soittamisen harrastajalle.

Identificador

URN:NBN:fi-fe200806161571

http://hdl.handle.net/10138/20116

Idioma(s)

fin

Publicador

Helsingin yliopisto

Helsingfors universitet

University of Helsinki

Direitos

Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Tipo

Thesis

lärdomsprov

opinnäytteet

pro gradu-avhandlingar

pro gradu -tutkielmat

master's thesis