Tekstiilikulttuurisen lukutaidon edistäminen museoissa

Purpose: The study focuses on the question, how to advance textile cultural interpretation skills in museum. The theme was actual, because there have been many workshops in different kind of museums, which have raised textile into important role of their museum pedagogy. The knowing of nature of textile materials was highlighted in former studies as the most crucial thing in craft. That is reason for choosing textile to study. The theoretical approach of study was particularized to the meanings which have been given to craft during recent ten years. Furthermore the composition of textile culture and transmitting textile cultural heritage were examined throug the theory. The finnish museum as a place for learning, as well as the contens of museum pedagogy, were analyzed. The fundamental approach to study was cultural research and art education. Methods: The methodological approach was theory-based theme interview. Before interviewing informants the charting was made by using literature, interviews and observation, to find out the most important themes within subject. Specialists were interviewed personally and results were sent to them by e-mail for further comments. There were 8 informants and they were chosen with intentional sampling from different kind of museums, from teacher education and among craft teachers. Research material was analyzed with content analysis by using deductive reasoning. Conclusions: The study revealed that there are three strategies in advancing textile cultural interpretation. The most remarkable strategies are 1) making acquaintance of materials and working with them, 2) getting exiting events with posibilities to use one s whole body and 3) getting textile cultural knowledge by using for example discovery - style learning. In practice those strategies were mixed, which also was considered advisable. Another conclusion the study revealed, is the desirable, acceptable attitude not only to the craft with creative, free beginning but also to the craft made like its model in museum. Learning from model can be felt as a very moving experience, like a journey in time. The side result of the study was the importance of collaboration of museums and schools in advancing textile cultural interpretation skills as well as significance of using internet in collaboration and relations.

Tavoitteet: Tutkimuksessa tarkastellaan tekstiilikulttuurisen lukutaidon edistämisen mahdollisuuksia museoissa. Aihe oli ajankohtainen, sillä yhä useammin erilaisissa museoissa järjestetään tekstiiliin liittyvää museopedagogista toimintaa, jossa ilmenee monipuolisesti käsityökasvatuksen elementtejä. Taustalla aiheen valinnassa vaikutti huoli tekstiilikulttuurisen lukutaidon mahdollisesta hiipumisesta ja halu löytää toimintatapoja edistämään tekstiilikulttuurin tulevaisuutta. Käsityökulttuuria käsittelevissä tutkimuksissa korostettiin materiaalin tuntemuksen merkitystä käsityössä, siksi tutkimuksessa rajattiin tutkittavaksi tekstiili-ilmaisu. Aihetta lähestyttiin käsityön 2000- luvun vaihteessa saamien merkitysten kautta taide- ja kulttuurikasvatuksen näkökulmista. Tutkielman teoriaosuudessa pohdittiin tekstiilikulttuurin rakennusaineita ja tekstiilikulttuurin siirtämisprosessin tekijöitä ja analysoitiin suomalaista museota tekstiilikulttuurin opetuspaikkana sekä käsiteltiin museopedagogisia sisältöjä. Menetelmä: Tutkimus toteutettiin teorialähtöisenä teemahaastatteluna. Ennen haastatteluja tehtiin aiheen esikartoitus kirjallisen materiaalin sekä havainnoinnin ja haastattelujen avulla. Asiantuntijahaastattelut toteutettiin henkilökohtaisina yksilöhaastatteluina. Toisella kierroksella asiantuntijoilla oli mahdollisuus kommentoida haastatteluista tehtyä koontia sähköpostitse. Informantteja oli 8 ja heidät oli valittu tarkoituksenmukaisella otannalla. Informantit edustivat asiantuntijoita erityyppisisistä museoista, opettajankoulutuksesta sekä käsityönopettajista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä deduktiivista päättelyä käyttäen. Johtopäätökset: Tutkimuksen tulokseksi muotoutui kolme strategiaa tekstiilikulttuurisen lukutaidon edistämisessä. Merkityksellisimmät menetelmät edistämiseen ovat 1) materiaaleihin tutustuminen ja käsin tekeminen, 2) elämyksellinen, kehollinen toiminta sekä 3) tekstiilikulttuurisen tiedon saanti esimerkiksi tutkivan oppimisen avulla. Käytännön museopedagogisessa työssä strategiat esiintyivät sekoittuneina, mitä myös pidettiin toivottavana. Tärkeänä seikkana tuli lisäksi esille, että museon työpajaoissa tehtävän käsityön rooli voi olla yhtälailla uutta luova kuin mallioppimiseen perustuva. Tekemisessä korostettiin luovuutta, mutta mallioppimiseen sisältyvä elämyksellisyyden mahdollisuus nostettiin myös esille. Sivutuloksena tuli esille museon ja koulun yhteistyön kehittämisen tärkeys tekstiilikulttuurisen lukutaidon edistämisessä sekä verkkoviestinnän merkitys tulevaisuuden yhteistyössä.