Käsityökohtaamisia muinaisuuden kanssa : Neulalla neulominen eli kinnasneulatekniikka ...muutakin kuin neulakinnas?

The aim of this study was to find out how the technique of knotless netting is perceived by the craftsperson of the twenty first century. In this study the craftspeople are represented by the researcher herself, seven craftspeople and teachers (3) teaching knotless netting as well as their students (21). The main interests of this study are the mental pictures and relationship to knotless netting that craftspeople have in the twenty first century. Points of focus are also the specific characteristics of knotless netting, as well as experimenting with new and different materials. The aim of these experiments has been to find new and unusual uses for knotless netting. Preserving knotless netting as a craft and technique are also questions dealt with in this study. The methodology of this study is a qualitative and phenomenographic study of several cases. The data collected are interviews of the teachers, observations in two knotless netting courses, questionnaires answered by the students in these courses and experimental samples made by the author and evaluated by other craftspeople. These samples were made during the years 2005-2008. The interviews, questionnaires and evaluations were conducted under winter and spring 2008. The reference literature is comprised from publications in several different fields. In this study ethnography is the most dominant field of reference due to the fact that knotless netting is so strongly linked to history and antiquity. In the past the technique of knotless netting has been passed down from generation to generation in whatever form the teacher has known. There are many different ways of stitching and binding in knotless netting. This technique is closely connected to traditional knotless netting mittens even today. Nowadays knotless knitting is taught in craft schools, evening classes and in other recreational courses. The concrete understanding of knotless netting by means of two-dimensional instructions is challenging. Craftspeople often require somebody to actually demonstrate the correct way to make the stitches and hold the work before they can proceed with the technique. The way knotless netting is perceived by craftspeople is linked to their backgrounds and preconstructed mental images concerning the technique. An etnographer approaches knotless netting in a different way from a crafts-scientist or a person in an evening class wishing to master the technique. The attitude of the teacher is passed on to students and also affects the way the student perceives knotless netting and its possibilities as a technique. A craftsperson has mixed feelings toward knotted netting. On the other hand the surfaces produced by this rare technique are intriguing but the costs due to the slow manufacturing process are seen as an encumbrance.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisena kinnasneulatekniikka näyttäytyy 2000-luvun käsityöntekijän näkökulmasta. Käsityöntekijöitä tässä tutkielmassa edustavat neulakinnaskurssien opettajat (3 kpl) kurssilaiset (21 kpl), tutkielman tekijä sekä seitsemän käsityöläistä. Tutkielmassa tarkastelin käsityöntekijöiden 2000-luvulla kinnasneulatekniikkaan liittämiä mielikuvia ja heidän suhdettaan kinnasneulatekniikkaan ja sen tekemiseen. Tarkastelun kohteena olivat myös kinnasneulatekniikan erityispiirteet käsityön tekemisen näkökulmasta ja kinnasneulatekniikan kokeileminen eri materiaalein ja pistoin tarkoituksena löytää sille uudenlaisia perinteestä poikkeavia käyttökohteita. Lisäksi tässä tutkielmassa on pohdittu kinnasneulatekniikan elävänä käsityötekniikkana säilymiseen ja neulomisperinteen siirtymiseen liittyviä asioita. Menetelmällisesti tutkielma on laadullinen ja lähestymistavaltaan fenomenografinen usean tapauksen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koostuu neulakinnaskurssien opettajien teemahaastatteluista, havainnoinnista kahdella neulakinnaskurssilla, kurssilaisten vastaamista kyselyistä, tutkielman tekijän tekemistä lankaluonnoksista eli kinnasneulatekniikan kokeiluista sekä arvioinneista, jotka käsityöläiset tekivät kinnasneulatekniikkakokeiluista. Kokeilut olen valmistanut vuosien 2005–2008 aikana. Haastattelut, kysely, havainnoinnit kursseilla ja arvioinnit on tehty talven ja kevään 2008 aikana. Tutkimus kirjallisuus koostuu monien eri tieteenalojen julkaisuista. Tässä tutkimuksessa painottuu kansatieteellinen aineisto ja kinnasneulatekniikan vahva yhteys historiaan ja muinaisuuteen. Ennen vanhaan kinnasneulatekniikka on opittu kotona, jossa se on siirtynyt sukupolvelta toiselle siinä muodossa kun sen opettaja on sitä osannut. Kinnasneulatekniikassa on lukuisia muunnoksia pistoissa ja neulomistavoissa. Kinnasneulatekniikka on edelleen vahvasti sidoksissa perinteisiin neulakintaisiin. Nykyään kinnasneulatekniikkaa opetetaan käsityöalan oppilaitoksissa, työväen- ja kansanopistoissa sekä muilla harrastekursseilla. Kinnasneulatekniikan työtavan konkreettinen hahmottaminen kaksiulotteisesta työohjeesta on haastavaa ja usein käsityöntekijät tarvitsevat jonkun näyttämään työotteen ja piston, ennen kuin tekniikan tekeminen aukeaa helposti työstettäväksi. Kinnasneulatekniikan näyttäytyminen eri käsityöntekijöille on kiinni heidän taustastansa ja ennakkomielikuvastansa. Kansatieteilijä lähestyy kinnasneulatekniikka ja sen tekemistä eri näkökulmasta kuin käsityötieteen opiskelija tai neulakinnaskurssille tuleva käsityönharrastaja. Neulakinnaskurssien opettajien asenne kinnasneulatekniikkaa kohtaan välittyy kurssilaisille ja vaikuttaa siten heidän mielikuviinsa tekniikan käyttö tavoista ja mahdollisuuksista. Käsityöläinen ajattelee kinnasneulatekniikan käyttöä ristiriitaisesti. Toisaalta kinnasneulatekniikan tuottamat pinnat ja tekniikan harvinaisuus voivat olla käsityöläisen kannalta kiinnostavia lisäarvoja, toisaalta tuotteiden valmistuksen hitaudesta johtuvia lisääntyviä kustannuksia ajatellaan rasitteena. Avainsanat – Nyckelord - Keywords Kinnasneulatekniikka, neulakinnas, käsityö, perinteen siirtyminen, fenomenografia