Teologian opiskelijoiden henkilökohtaiset projektit ja opintomenestys

Motivation and personal goals play an important role in the ways in which people direct their behavior. Personal goals are closely connected with well-being but they also relate to how people perform in different achievement domains. Many studies show that evaluating study-related goals as important, easy to attain and non stressful, predict better academic achievements than evaluating them as non attainable and stressful (Salmela-Aro & Nurmi, 1997b). The aim of this study was to describe motivational factors among theology students. They form an interesting group in terms of exploring connections between motivation, spiritual goals and academic achievements. The average duration of graduation at the Faculty of Theology is among the highest at the University of Helsinki. On the other hand, it may be assumed that many theology students have spiritual goals which affect their studies. A special focus was paid on the different evaluations of study-related personal projects and how they are related to academic achievement. A methodology of personal projects (Little, 1983) was used to study what kind of personal goals theology students are engaged in during their studies. In the first part of the questionnaire the subjects (N=133) were asked to describe important personal projects. They were given four numbered lines for their written responses. In the second part the subjects were asked to rate projects concerning their studies according to 13 dimensions using a 7-point Likert-scale. Three subgroups were formed on a K-Means Cluster Analysis on the basis of evaluations of the study-related projects. The groups were named committed, self-fulfillers and non-committed according to their evaluations of their study related projects. Academic achievements among the different groups varied substantially. After two years of studying the students who were in the committed group had completed on an average twenty study credits more than those who were in the non-committed group. Self-fulfillers placed in the middle of the three groups. Committed and self-fulfiller students also reported higher levels of intrinsic reasons for striving towards study-related goals. The results indicate that goals reported at the beginning of studies predicted academic achievement later on. The results also showed that different evaluations of goals have long lasting connections to progress in studying. Implications for student well-being and how these results can be utilized for student counseling are discussed.

Ihmisten itselleen asettamat tavoitteet ovat vahvasti yhteydessä hyvinvointiin ja suoriutumiseen esimerkiksi töissä tai opiskelussa. Monet tutkimukset osoittavat, että opiskeluun liittyvien tavoitteiden arvioiminen tärkeinä, helposti saavutettavina ja pienesti kuormittavina ennustaa hyvää menestymistä opinnoissa (Salmela-Aro & Nurmi, 1997b). Teologian opiskelijat muodostavat mielenkiintoisen ryhmän motivaatiotutkimuksen kannalta. Keskimääräinen valmistumisaika teologisessa tiedekunnassa on pisimpiä Helsingin yliopistossa. Toisaalta voidaan olettaa että monilla teologian opiskelijoilla on opintojensa taustalla hengellisyyteen liittyviä tavoitteita. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata teologian opiskelijoiden henkilökohtaisia tavoitteita. Erityisesti tutkimuksessa keskityttiin siihen millä tavoin erilaiset arviot opiskeluun liittyvistä tavoitteista ovat yhteydessä opintomenestykseen. Tavoitteita tutkittiin henkilökohtaisten projektien menetelmällä (Little, 1983), jonka pohjalta muodostettu kyselylomake lähetettiin vuosikurssin jokaiselle ensimmäisen vuoden teologian pääaineopiskelijalle. Kyselyn ensimmäisessä osassa vastaajia pyydettiin ilmoittamaan neljä heille tärkeää henkilökohtaista projektia. Kyselyn toisessa osassa vastaajia pyydettiin ilmoittamaan opiskeluun liittyvä projekti ja arvioimaan sitä 13 väittämän perusteella. Opiskeluun liittyvän tavoitteen arvioiden perusteella muodostettiin kolme ryhmää K-keskiarvon ryhmittelyanalyysilla. Ryhmät nimettiin sitoutuneiksi, itsensä toteuttajiksi ja sitoutumattomiksi sen perusteella miten eri ryhmiin kuuluneet olivat arvioineet opiskeluun liittyvää tavoitetta. Ryhmät erosivat toisistaan opintomenestyksen suhteen. Sitoutuneiden ryhmään kuuluneet olivat suorittaneet kahden opiskeluvuoden jälkeen keskimäärin 20 opintoviikkoa enemmän kuin sitoutumattomien ryhmään kuuluneet opiskelijat. Itsensä toteuttajat asettuivat opintoviikkojen osalta kahden muun ryhmän väliin. Sitoutuneet ja itsensä toteuttajat myös arvioivat sisäiset syyt merkittävämmäksi projektin taustalla vaikuttaviksi tekijöiksi kuin sitoutumattomat. Tulokset viittaavat siihen, että opintojen alussa ilmoitetut tavoitteet ennustavat tehokkaasti sitä kuinka tehokasta opiskelu on pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa pohditaan tulosten seurauksia myös opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelun ohjauksen kannalta.