Kivaa ja hyödyllistä, mutta jo se riittää : Yläasteen kielikylpyoppilaiden käsityksiä ruotsinkielisestä kielikylpyopetuksesta Helsingissä

The aim of this study was to find out how immersion students experience immersion education, how they feel about the implementation of immersion education methods and what role immersion plays in immersion students’ lives outside the school context. In addition, the influence of sex, grade level, school and type of immersion education on students’ perceptions was studied. The population included all students at the lower secondary level in Helsinki who participated in Swedish immersion education during 2002–2003. The sample consisted of 128 students who represented two different forms of immersion: 47% of the students had previously participated in early total immersion while 53 % of the students had taken part in early partial immersion. The data were gathered through a questionnaire and interviews. All 128 students answered the questionnaire, and 10 students were chosen to focus interviews through purposive sampling. In addition, students’ parents were invited to fill in a questionnaire where students’ background information was requested. The data were collected during the spring of 2003. Principal Component Analysis and one-way variance analysis were used as statistical analysis methods. Also frequencies, average, correlations and cross tabs were studied. In the PCA a right-angled varimax-rotation was performed separately to every thematic entity that arose from the theoretical background. Sum variables were formed from the Principal Components by summing up all the items that received over .400 charges for the specific Principal Component. Significance testing of the mean was performed with F and t-tests. Results indicate that immersion students in lower secondary school experience immersion quite diversely as a whole. Students are satisfied with the fact that they are in the immersion class but not with the amount of teaching in Swedish. Students feel it is very important and useful to learn Swedish bearing in mind their future studies and working life. The students estimate their language skills to be very high. Yet they prefer using Finnish during classes. The fact that teachers use Swedish does not considerably affect how well the students learn the factual content in various subjects, especially if the student knows Swedish well. Theoretical subjects seemed to cause most problems. Swedish played only a very small part in students’ lives outside the school context and it was used merely when travelling abroad and in different kinds of guiding situations. Unless the students were talked to in Swedish, they kept on speaking Finnish. When asked about students’ experiences no statistically significant differences between sexes were found in this study. On the contrary, in some cases their grade level but especially their school and form of immersion had clear statistically significant differences on students’ perceptions.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ruotsinkielisessä kielikylvyssä olevat perusopetuksen yläluokkien oppilaat suhtautuvat kielikylpyyn, miten kielikylpyoppilaat kokevat kielikylpymenetelmän käytännön toteutumisen ja mikä asema kielikylvyllä on oppilaiden elämässä koulukontekstin ulkopuolella. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin sukupuolen, luokka-asteen, koulun ja kielikylpymuodon vaikutusta oppilaiden käsityksiin. Tutkimuksen perusjoukkoon kuuluivat kaikki lukuvuonna 2002–2003 Helsingin perusopetuksen yläluokkien ruotsinkielisessä kielikylvyssä olevat oppilaat. Otokseen saatiin 128 henkilöä. Tutkimusjoukon oppilailla oli erilainen opiskelutausta: osa oppilaista on ollut alaluokilla varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä ja osa varhaisessa osittaisessa kielikylvyssä. Tutkimus edustaa survey-tutkimusta, jossa aineistonhankintamenetelminä on käytetty sekä lomakekyselyä että haastattelua. Lomakekyselyyn vastasivat kaikki otokseen kuuluvat kielikylpyoppilaat. Teemahaastatteluun valittiin harkinnanvaraista otantamenetelmää käyttäen 10 oppilasta tutkimuksen perusjoukosta. Näiden lisäksi kielikylpyoppilaiden huoltajat täyttivät kyselylomakkeen, jolla selvitettiin kielikylpyoppilaiden taustatietoja. Tutkimusaineisto kerättiin kevään 2003 aikana. Tutkimuksen tilastollisina analyysimenetelminä on käytetty pääkomponenttianalyysiä sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä. Aineistosta laskettiin myös frekvenssejä, keskilukuja ja korrelaatioita sekä käytettiin ristiintaulukointia. Pääkomponenttianalyysissä suorakulmainen varimax-rotaatio suoritettiin erikseen jokaiselle teoriataustasta valmiiksi pohditulle asiakokonaisuudelle. Pääkomponenteista muodostettiin summamuuttujia laskemalla yhteen kaikki pääkomponentille yli .400 latauksen saaneet osiot. Keskiarvojen merkitsevyystestaukset suoritettiin yksisuuntaisilla varianssianalyyseillä F- ja t-testein. Tutkimustulokset osoittavat, että perusopetuksen yläluokkien kielikylpyoppilaat suhtautuvat melko vaihtelevasti kielikylpyyn kokonaisuutena. Oppilaat ovat tyytyväisiä kielikylpyluokalla oloonsa, mutta eivät ruotsinkielisen opetuksen määrään. Oppilaat kokevat ruotsin kielen oppimisen erittäin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi peilaten vastauksissaan tulevaisuuden opiskelu- ja työelämän tarpeita. Oppilaat arvioivat ruotsin kielen taitonsa erittäin korkeiksi. Silti kielikylpytuntien kielenkäytössä he suosivat suomen kieltä. Opetuskielellä ruotsilla ei ollut sanottavasti vaikutusta oppiaineiden sisältöjen oppimiseen erityisesti niiden oppilaiden kohdalla, jotka hallitsivat ruotsin kielen hyvin. Lukuaineiden koettiin aiheuttavan eniten ongelmia ruotsin kielellä. Kielikylpykielen asema oppilaiden elämässä koulun ulkopuolella oli erittäin vähäinen. Ruotsin kielen käyttötilanteet rajoittuivat matkoihin ja erilaisiin opastustilanteisiin. Omaehtoista kielen käyttöä ei juuri ilmennyt. Oppilaiden käsityksissä ei ollut havaittavissa eroja eri sukupuolten välillä. Joissain tapauksissa luokka-asteella, mutta erityisesti oppilaan koululla ja kielikylpymuodolla oli vaikutusta tutkittuihin käsityksiin.