Gone with the Wind? : Immigrant Women and Transnational Everyday Life in Finland

Increased mass migration, as a result of economic hardship, natural disasters and wars, forces many people to arrive on the shores of cultures very different from those they left. How do they manage the legacy of the past and the challenges of their new everyday life? This is a study of immigrant women living in transnational families that act and communicate across national borders on a near-daily basis. The research was carried out amongst immigrant women who were currently living in Finland. The research asks how transnational everyday life is constructed. As everyday life, due to its mundane nature, is difficult to operationalise for research purposes, mixed data collection methods were needed to capture the passing moments that easily become invisible. Thus, the data were obtained from photographic diaries (459 photographs) taken by the research participants themselves. Additionally, stimulated recall discussions, structured questionnaires and participant observation notes were used to complement the photographic data. A tool for analysing the activities devealed in the data was created on the assumption that a family is an active unit that accommodates the current situation in which it is embedded. Everyday life activities were analysed emphasizing social, modal and spatial dimensions. Important daily moments were placed on a continuum: for me , for immediate others and with immediate others . They portrayed everyday routines and exceptions to it. The data matrix was developed as part of this study. The spatial dimensions formed seven units of activity settings: space for friendship, food, resting, childhood, caring, space to learn and an orderly space. Attention was also paid to the accommodative nature of activities; how women maintain traditions and adapt to Finnish life or re-create new activity patterns. Women s narrations revealed the importance of everyday life. The transnational chain of women across generations and countries, comprised of the daughters, mothers and grandmothers was important. The women showed the need for information technology in their transnational lives. They had an active relationship to religion; the denial or importance of it was obvious. Also arranging one s life in Finnish society was central to their narrations. The analysis exposed everyday activities, showed the importance of social networks and the uniqueness of each woman and family. It revealed everyday life in a structured way. The method of analysis that evolved in this study together with the research findings are of potential use to professionals, allowing the targeting of interventions to improve the everyday lives of immigrants.

Väitöskirjassa tarkastellaan transnationaalin perheen arkea maahanmuuttajanaisten näkökulmasta. Transnationaalin perheen jäsenet elävät eri maissa, maanosissakin, mutta toimivat ja kommunikoivat kansallisvaltioiden rajojen yli lähes päivittäin. Tutkimuksen maahanmuuttajanaiset asuivat tutkimushetkellä Suomessa. Tutkimuksessa kysytään, miten transnationaali arki rakentuu? Arki, itsestään selvyytensä vuoksi, on haasteellinen tutkimuskohde. Tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin monimenetelmäistä lähestymistapaa arjen ohikiitävien ja helposti huomaamattomien hetkien taltiointiin. Aineisto kerättiin naisten itsensä kuvaamien valokuvapäiväkirjojen (459 valokuvaa) avulla. Valokuvista käydyt keskustelut, kyselylomake ja osallistuva havainnointi täydensivät tutkimusaineistoa. Toiminnan analyysiväline luotiin perustuen käsitykseen, että perhe on aktiivinen yksikkö, joka sopeutuu kulloiseenkin vallitsevaan tilanteeseen. Arjen toimintaa analysoitiin sosiaalisen ja tilallisen sekä tekemisen tapaa kuvaavien ulottuvuuksien avulla. Arjen merkitykselliset tilanteet asettuivat jatkumoille yksin, toiselle, yhdessä sekä akselille rutiinia, poikkeamat rutiinista. Toiminta näyttäytyi seitsemässä eri tilallisessa ulottuvuudessa. Nämä toiminnan tilat ovat: ystävyydentila, ruoan, levon, lasten ja hoivan tilat sekä oppimisen ja järjestelyn tila. Toiminnassa oli myös nähtävissä piirteitä, jotka pyrkivät säilyttämään perinteitä, kotoutumaan Suomeen, mutta myös luomaan uusia toimintamalleja. Naisten kerronta nosti esiin arjen merkityksellisyyttä, kuten naisten ylirajaisen sukupolvien ketjun tärkeyttä ja informaatioteknologian tarpeellisuutta. Myös aktiivinen, moninainen suhde uskontoon, sekä elämän järjestyminen suomalaisessa yhteiskunnassa näyttäytyivät tärkeinä elementtinä naisten elämässä. Analyysi tekee arjen toimet näkyviksi, korostaa sosiaalisten verkostojen tärkeyttä, mutta kuvaa kunkin naisen ja hänen perheensä yksilöllisesti. Tutkimuksessa kehitettyä analyysimenetelmää ja saatuja tutkimustuloksia voidaan soveltaa maahanmuuttajiin fokusoituneissa kehittämishankkeissa. Analyysin ja tulosten perusteella arki esiintyy jäsentyneessä muodossa ja on siten helpommin hahmotettavissa erilaisten kehittämishankkeiden käyttöön. Väitös kuuluu kotitaloustieteen alaan.