Nuorten hyvinvointi, opiskelu ja opinto-ohjaus erityisen koulutustehtävän saaneessa lukiossa

This is a case-study of students well-being studying in Sibelius Upper Secondary School which has got a special educational task in dance and music. The first purpose of this study is to analyse the students well-being, motivation, studying satisfaction and try to find out what kind of problems the students meet when studying in Upper Secondary School. The second purpose of this study is to try find means in counselling to help students in their Upper Secondary School Studies. The data were gathered in three parts. The first questioning was based on Allardt s (1976; 1998) well-being theory. In this questioning (N = 187) the students described their satisfaction in having (material things), loving (social relationships) and being (free time). The second data was collected by interviews (N = 19). The third data is a follow-up questioning (N = 10) for graduated students. The whole data was analysed with qualitative methods. The gathered qualitative data were compared with the quantitative data gathered by the National Institute for Health and Welfare. Results of this study indicate that the students in this case-study are mainly satisfied with their well-being, social and material things in their studying environment including counselling and teaching. The research results show that some of the students are exhausted due too muchtime spent in studying. This was verified also in the quantitative data gathered by the National Institute for Health and Welfare. These students suffer for the lack of free time and rest. Students who are motivated and have reached the autonomous way of studying do better in their Upper Secondary School Studies than those who study in unautonomous way.A quite wide range of students tend to make individual studying programmes and spend four or more years in Upper Secondary School instead of the three year programme. The individual programme gives them more time for practicing their special skills in the field of the school s special educational task and to give themselves more time for studying the basic subjects of the Upper Secondary School. Some of the students who tend to take extra years in Upper Secondary School have difficulties in their studying skills and are unsure of their studying motivation. The competition among students in Upper Secondary School with the special educational task causes stress and exhaustion for some of the studied students. These students have difficulties with integrating themselves into the social environment. For the other students the school s social environment works as a motivator for their studies and increases their well-being in their studies. According to the results of the follow-up questioning in this study the students value most the network with the other students they made while studying at the Sibelius Upper Secondary School. According to this study the students would need more counselling in all stages of their Upper Secondary School Studies. The autonomous students do quite well in their studies despite of the small amount of given counselling. They would also need more counselling in planning their further studies after Upper Secondary School. The biggest challenges to student counselling in Sibelius Upper Secondary School are helping the students to find their individual ways of studying and helping them to learn the ways of autonomous studying skills. Keywords: Upper Secondary School with a special educational task, well-being, talent, Upper Secondary School, Young person in Upper Secondary School, motivation, counselling, studying

Tässä tapaustutkimuksessa selvitetään opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelutyytyväisyyttä yhdessä erityisen koulutustehtävän saaneessa lukiossa. Tutkimuksessa luodaan kuvaus opiskelussaan etenevistä ja lukiossa opiskeluaikaansa pidentävistä opiskelijoista. Tutkimustulosten avulla etsitään erityislukiossa opiskelevien nuorten opiskeluun ja ohjaamiseen liittyviä solmukohtia sekä tarkastellaan, miten opetuksen ja ohjauksen avulla voitaisiin tukea heidän opiskeluaan. Opiskelutyytyväisyyttä ja hyvinvointia on tutkittu sekä analysoitu integroivalla metodologialla. Kyselyllä on seurattu tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden lukion jälkeisiä opintopolkuja. Kyselyn ja haastattelun toteutuksessa sekä tulosten analysoinnissa on sovellettu Allardtin (1976; 1998) hyvinvointiteoriaa, jossa hyvinvointi jakautuu yksilön tyytyväisyyteen elinoloihinsa (having), sosiaalisiin suhteisiinsa (loving) ja mahdollisuuksiinsa itsensä toteuttamiseen (being). Kysely- ja haastatteluaineiston tulkitsemisen tukena on käytetty omaa työtään tutkivan ja kehittävän opinto-ohjaajan havaintoja lukion arjesta. Tutkimustulosten vertailuaineistona on käytetty Stakesin (THL) kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimus paikantuu kasvatustieteessä kasvatus- ja koulutussosiologian sekä kasvatuspsykologian alaan. Tutkimusaineisto muodostuu opiskelijoiden hyvinvointia ja tyytyväisyyttä tutkivasta kyselyaineistosta (N = 187), kyselyä syventävästä haastatteluaineistosta (N = 19) sekä seurantakyselyaineistosta (N = 10). Tutkimus osoitti, että tapaustutkimuksen kohteena olevan erityislukion opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä hyvinvointiinsa, lukioympäristöönsä sekä saamaansa opetukseen ja opintoohjaukseen. Osa opiskelijoista tuntee itsensä väsyneeksi liiallisesta työmäärästä johtuen ja heillä on liian vähän vapaa-aikaa. Tutkimustulosten mukaan opiskelijat pyrkivät parantamaan hyvinvointiaan pidentämällä opiskeluaikaansa lukiossa. Suunnitelmallisesti opiskeluaikaansa lukiossa pidentävät opiskelijat haluavat keskittyä erityisen koulutustehtävän mukaiseen harrastukseensa ja opiskella perusaineita kiireettömämmin. Suunnittelemattomasti opiskeluaikaansa pidentävät opiskelijat ovat pääasiallisesti opiskelumotivaatiostaan ja opiskelutavoitteistaan epävarmoja niin lukion perus- kuin erityisen koulutustehtävän mukaisissa oppiaineissa. Heillä on vaikeuksia kiinnittyä lukion sosiaaliseen ympäristöön. Tutkimustulokset osoittavat opinto-ohjauksen riittämättömyyttä lukio-opiskelun eri vaiheissa. Lukio-opiskeluun motivoituneet, autonomisen ja itseohjautuvan opiskelutavan omaavat opiskelijat suoriutuvat lukio-opiskelusta muita paremmin.Ohjauksen kehittämishaasteet liittyvät opiskelijavalinnan sekä ohjauksen ja opetuksen kehittämiseen. Opinto-ohjauksen ja opetuksen avulla olisi kyettävä ottamaan huomioon yksilöllisemmin opiskeluunsa eri tavoin orientoituneita opiskelijoita. Opiskelijoita olisi ohjattava itseohjautuvan opiskelutavan omaksumiseen. Opiskelutaitojen ohjaamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota lukion aloitusvaiheessa. Autonomisen, itseohjautuvan opiskelutavan omaksuneet opiskelijat suoriutuvat lukio-opinnoistaan vähäiselläkin ohjausresurssilla, mutta he kaipaisivat enemmän ohjausta jatko-opintoihin hakeutumisessa. Erityisen koulutustehtävän mukaisen lukio-opiskelun keskeisin lisäarvo on tutkimustulosten mukaan varhainen verkostoituminen muiden saman alan osaajien kanssa. Tulokset osoittavat erityisen koulutustehtävän toimivan opiskelijoita yhdistävänä tekijänä lukio-opiskelussa ja lisäävän opiskelijoiden hyvinvointia. Vertailuaineisto osoittaa tapaustutkimuksen kohteena olevien lukiolaisten kokeman opiskeluun liittyvä työmäärän olevan vertailulukiolaisia suurempi ja heillä on muita enemmän opiskeluun liittyviä vaikeuksia. Vertailuaineiston mukaan he kokevat koulu-uupumusta vertailuryhmiä useammin. Tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää pohdittaessa ohjauksen asemaa lukioissa, erityislukioiden asemaa suomalaisessa koulutuspolitiikassa, lukioiden kokoa ja valinnaisuuden määrää suhteessa opiskelijoiden kehityspsykologiseen ikävaiheeseen.