Mitä autismin kirjon opiskelijat oppivat valmentavassa koulutuksessa

The purpose of this research was to evaluate the special vocational training programme, which aimed at enhancing the pupils with autism spectrum to prepare themselves for work and independent life. The vocational training programme is based on TEACCH (Treatment and Education of Autistic and Related Communication handicapped CHildren), which takes into account the autism spectrum disorders and autistic behaviour. TEACCH is based on the principles of structured teaching, functional teaching and preparation training for work and independent life. The TEACCH has been adapted to Finnish society and the educational system. Treatment programmes were individually designed for each student´s educational needs. There is also an important role for the AAPEP rating scale (Adolescent and Adult Psychoeducational Profile). The AAPEP has been the major tool for planning and following the courses. The AAPEP is an assessment instrument designed by the TEACCH programme, and it is used to provide an evaluation of current and potential skills. The AAPEP contains three scales: a direct observation scale, a home scale and a school / work scale. The AAPEP includes six test variables: vocational skills, independent functions, functional communication, interpersonal behaviour, vocational behaviour and leisure skills; these are evaluated at three levels: pass, emerge and fail. The subjects were 49 students (65% male and 35 % female) with autism spectrum, who have been followed and tested several times, also one year after the vocational training. The design is therefore a longitudinal one. The research data were collected 1997-2004 using the AAPEP rating scales. The teachers have used the AAPEP scales and the codings have been checked by the researcher. The results of the principal component analysis (PCA) suggested that the structure of AAPEP rating scales works quite well as a hypothesis. The factor structure of the scales of the AAPEP was almost the same in these data as in the original publications. The learning-and-changes results showed that learning is a slow process, but that there were also intended changes in several AAPEP areas. The Cohen´s kappa was used as an effect-size measure and the most important result of this research showed that the student´s skills were developing on a school / work scale; vocational skills variable (0,34), vocational behaviour variable (0,28), leisure skills variable (0,26) and on a direct observation scale; interpersonal behaviour variable (0,21). On a home scale skills of some students were developing negatively and also that effect-size was small. The results showed that the students´ vocational skills and vocational behaviour will continue to develop after school in many areas. There were differences between scales. The result of this research shows that the student´s skills were developing significantly in 3 of 48 variables on a direct observation scale and also on a home scale. On a school / work scale student´s skills were developing significantly in 17 of 48 variables. This result implies that students can do the work without extra assistance if there exist continuing supports for the skills after the vocational training. The fully independent life of students will be difficult, because their independent functions, functional communications and leisure skills regressed after the schooling. This seems to indicate that they will not manage their daily life without support. The students and their parents said that the treatment programmes were individually designed for each student s educational needs, and that they were satisfied with the programmes and services. Generally, it can be concluded that vocational special education can be developed for pupils with autistic syndrome and the detailed teaching can be done using TEACCH principles and applying the tool of AAPEP.

Tässä tutkimuksessa on pyritty arvioimaan autismin kirjon opiskelijoiden toimintataitojen kehittymistä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (120 ov). Koulutus on toteutettu TEACCH-ohjelman (Treatment and Education of Autistic and Related Communication handicapped CHildren) mukaisesti ottaen huomioon autismin kirjoon liittyvät tekijät kuten käyttäytymisen. TEACCH-ohjelma on sovitettu suomalaiseen kulttuuriin ja koulutusjärjestelmään, joten se pohjautuu valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä strukturoituun ja funktionaaliseen pedagogiikkaan. Jokaiselle opiskelijalle on laadittu oma HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), jossa huomioidaan opiskelijan yksilölliset tarpeet. Arvioinnin ja suunnittelun työvälineenä on käytetty AAPEP-arviointiasteikkoa (Adolescent and Adult Psychoeducational Profile), joka on toimintataitojen arviointimenetelmä nuoruus- ja aikuisikäisiä autistisia ja kehitysvammaisia henkilöitä varten. AAPEP on arviointiväline, joka on kehitetty TEACCH ohjelmaa varten, ja sitä käytetään olemassa olevien ja orastavien taitojen kartoittamiseen. AAPEP koostuu kolmesta arviointiasteikosta: suoran havainnoinnin asteikko, kotiasteikko ja koulu- / työasteikko. Arviointiasteikot jakaantuvat kuuteen osa-alueeseen, jotka ovat työtaidot, omatoimisuustaidot, kommunikaatiotaidot, vuorovaikutustaidot, työkäyttäytymistaidot sekä vapaa-ajan viettotaidot. Kukin taito arvioidaan asteikolla osaa, orastava taito tai ei osaa. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat 49 autismin kirjon opiskelijaa (65 % miehiä ja 35 % naisia), joita on seurattu ja arvioitu sekä koulutuksen aikana että vuosi koulutuksen päättymisen jälkeen, joten kyseesä on pitkittäistutkimus. Tutkimusaineisto koostuu vuosina 1997-2004 tehdyistä AAPEP-arvioinneista. Arvioinnit ovat suorittaneet tehtävään koulutetut opettajat. Tutkimuksen aikana kehitettiin AAPEP-arvioinnin pisteytysjärjestelmä, joka mahdollistaa opiskelijoiden taitotasoissa tapahtuneiden muutosten kvantatiivisen tarkastelun. Pääkomponenttianalyysin (PCA) tulosten mukaan AAPEP-arviointiasteikon rakenne toteutuu hypoteesin mukaisesti. Uudessa pääkomponenttien rakenteessa nousevat esiin samat osa-alueet kuin alkuperäisessäkin rakenteessa. Tulokset osoittavat, että oppiminen on hidas prosessi, mutta kehitystä tapahtuu useilla AAPEP:n osa-alueilla. Cohenin kappa - menetelmän avulla arvioitiin efektikokoa, jossa merkittävimmät tutkimustulokset olivat koulu- / työasteikon työtaitojen (0,34), vuorovaikutustaitojen (0,28) ja kommunikaatiotaitojen (0,26) sekä suoran havainnoinnin asteikolla työkäyttäytymistaitojen (0,20) kehittyminen. Kotiasteikolla osa opiskelijoiden taidoista kehittyi negatiivisesti tai efektikoko oli hyvin pieni. Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijoiden työtaitojen ja työkäyttäytymistaitojen kehittyminen jatkuu monilla osa-alueilla myös koulutuksen päättymisen jälkeen, vaikka asteikkojen välillä esiintyikin eroja. Tulokset osoittavat opiskelijoiden taitojen kehittyvän tilastollisesti merkitsevästi kolmella osa-alueella 48:sta sekä suoran havainnoinnin asteikolla että kotiasteikolla. Koulu- ja työasteikolla opiskelijoiden taidot kehittyivät tilastollisesti merkitsevästi 17:lla asteikolla 48:sta. Tulokset osoittavat, että opiskelijat voivat työskennellä ilman merkittävää lisäohjausta, mikäli heidän oppimiaan taitoja pidetään aktiivisesti yllä myös koulutuksen jälkeen. Opiskelijoiden itsenäinen elämä näyttäisi vaikeutuvan, koska tulosten mukaan heidän omatoimisuus-, kommunikaatio- ja vapaa-ajan viettotaitonsa taantuvat koulutuksen päättymisen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että he eivät selviä arkipäivästään ilman henkilökohtaista avustusta. Opiskelijat ja heidän huoltajansa arvioivat, että koulutus oli suunniteltu opiskelijoiden yksilöllisistä tarpeista lähtien, ja he olivat tyytyväisiä sekä koulutukseen että siihen liittyviin tukipalveluihin. Yhteenvetona voidaan todeta, että ammatillisen erityisopetuksen avulla voidaan kehittää autismin kirjon opiskelijoiden taitoja ja yksilöllinen opetus voidaan toteuttaa TEACCH-ohjelman avulla AAPEP-arviointiasteikkoa arviointimenetelmänä käyttäen.