Opettajan ja vanhemman vuorovaikutus ja keskustelun kehykset koululaisen kehityskeskusteluissa

The aim of the study is to describe the consultation discussions between the teacher, parents and the student. The structure and the interaction of the conversation is in the focus of the study. The study explicates the organization of the interaction and orientation of the participants in the conversation. The study approaches conversation as a dynamic activity and studies it from the point of view of the participants. Assessment is one of the themes involved in the teacher-parent-student consultation discussions. Assessment as a duty of the school brings an institutional aspect in the conversation, but the ways it is implemented and expressed varies in the conversational situations. Participants communication and interaction in the situation influences the ways the consultation discussions are carried out. The framework of the study is based on the ethno methodological approach where a social situation and its meaning is seen negotiated by the participants. The interest of the study is to find out how the participants implement mutual understanding and how it can be observed in their interaction. Quantitatively, the interaction of the participants is described in the framework of the interaction analysis and linked to the socio-emotional and rational aspects of the interaction. The empirical part of the study consists of data collected with questionnaires and videotaped conversations. The main research problems of the study are, how the teachers and parents described the consultation discussions and how the interaction of the teacher, the parent and the student is organized during the conversation. The background of the study is linked to the previous studies concerning co-operation between the teacher and the parent and home-school relationship. This part of the study aims to enlighten how the consultation discussions are part of the co-operation in the school context. The questionnaires link the consultation discussions to the every day co-operation between the teacher and the family. Expectations and results described by the parents and teachers are analysed. Videotaped data is both analysed quantitatively based on interaction analysis and approached with the ethno methodological interpretation. The interest of my study is, how people participate in the situation of consultation discussion, how they orientate in it and influence the conversation. The analyses of the consultation discussions are based on the both quantitative interaction analysis and ethno methodological frame analysis. With the theoretical approach of my study I want to describe and enlighten the organization of the interaction and ways of orientation of the participants in consultation discussions. Keywords: consultation discussion, interaction, evaluation, orientation in the conversation, home-school cooperation, quantitative interaction analysis, frame analysis

Tutkimuksessani tarkastellaan opettajan, koululaisen ja hänen vanhempiensa välisiä, koulunkäyntiä ja opiskelua koskevia keskusteluja. Keskustelun vaiheittainen rakenne ja keskustelun vuorovaikutus ovat kiinnostukseni kohteena. Selvitän tutkimuksessani koululaisen kehityskeskustelun vuorovaikutuksen järjestyneisyyttä ja muuntelua sekä osallistujien orientoitumista keskusteluun. Lähestyn keskustelua dynaamisena toimintana, jota tutkin ja tarkastelen toimijoiden näkökulmasta. Keskustelun yhtenä jäsentäjänä on oppilaan arviointi, jota opettaja, oppilas ja vanhempi yhdessä käsittelevät. Toiminnan arviointi ja oppilasarviointi on yksi niistä koulun toiminnan osa-alueista, joka tuottaa keskustelulle institutionaalisia piirteitä. Koulun edustajana opettaja käyttää oikeuttaan kertoa tuloksista, joiden avulla tehdään päätelmiä oppilaasta. Keskustelun arviointia koskeva osuus ja muu yhteydenpito muotoutuu kuitenkin vasta osallistujien puheessa ja toteutuu opettajan suunnitelmaa seuraten tai siitä poiketen tapaamistilanteessa. Kaikki keskustelijat vaikuttavat omalla osallistumisellaan tai osallistumattomuudellaan keskustelun kulkuun ja muokkaavat sitä hetki hetkeltä. Tutkimusta ohjaavana viitekehyksenä on yhtäältä sosiaalista toimintaa ja keskustelua valottava etnometodologinen lähestymistapa. Toisaalta keskustelujen vuorovaikutusta kuvataan myös kvantitatiivisesti interaktioanalyysin keinoin ja tuodaan esiin keskustelujen puheen yhteys vuorovaikutuksen tehtävään ja sen sosio-emotionaaliseen luonteeseen. Etnometodologisella lähestymistavalla tutkitaan sosiaalista tilannetta kysymällä, kuinka sen osallistujat neuvottelevat ja ylläpitävät tilanteen yhteisen ymmärrettävyyden ja miten se näkyy vuorovaikutuksen muodossa. Tutkimuksen empiirisessä osassa on sekä kyselylomakkeilla että videoinneilla kerättyä aineistoa. Tapaustutkimuksen empiirinen aineisto koostuu koululaisen kehityskeskustelusta, joita koskevaan kyselyyn saatiin 92 vanhemman kirjallinen vastaus. Tutkimuksessa mukana olleiden oppilaiden kuusi opettajaa vastasi myös kyselyyn ennen ja jälkeen jokaisen keskustelutapaamisen. Tämän lisäksi yhteensä 12 opettajan, vanhemman ja koululaisen yhteistä keskustelua videoitiin. Tutkimuksessani kysyn, miten opettajat ja vanhemmat kuvaavat keskustelua kyselyvastauksissaan ja miten opettajan, vanhemman ja koululaisen vuorovaikutus jäsentyy keskustelutilanteessa. Tutkimuksen taustalla ovat myös koulun yhteistyökulttuuria selvittäneet tutkimukset, joiden näkökulmista käsin tarkastellaan keskustelijoiden yhteistyösuhdetta ja sen erilaisia toteutumistapoja. Tällä tutkimuksen osalla valotetaan yksittäisten keskustelujen liittymistä yhteistyöhön ja kehityskeskustelujen kontekstia. Vanhemmille ja opettajille tehdyllä kyselyaineistollani pyrin antamaan taustaa yksittäisten keskustelujen analyysille ottamalla tarkasteluun myös opettajan ja vanhemman välisen muun yhteydenpidon. Kyselyllä koottuja, keskusteluun liitettyjä odotuksia ja siitä koettua antia selvitän laadullisen analyysini avulla. Interaktioanalyysilla tarkastelen videoaineistoani kvantitatiivisesti ja pyrin etnometodologisella tutkimismetodilla syventämään tulkintaani keskusteluista. Tutkimus kohdentuu opettajan ja vanhemman koulukontekstissa käymään oppilasta koskevaan kehityskeskusteluun, jossa myös oppilas on mukana ja joka on kestoltaan keskimäärin 20 -30 minuuttia. Olen kiinnostunut siitä, miten keskustelijat tilanteessa osallistuvat, orientoituvat ja yhdessä muokkaavat keskustelun luonnetta. Tarkasteluni kiinnittää huomion niihin keskusteluun osallistujien hahmottamistapoihin, joiden varassa osallistujat tilanteessa toimivat ja suuntautuvat. Keskustelun vuorovaikutuksen analysoinnissa sovellan sekä kehysanalyyttista että kvantitatiivisen interaktioanalyysin tarjoamaa lähestymistapaa. Tutkimuksessani käytän näitä teoreettisia lähestymistapoja ja niiden metodisia ideoita keskustelutilanteen jäsentymisen esiin tuomiseksi sekä osallistujien toiminnan ja orientoitumistapojen analysoimiseksi. Avainsanat: koululaisen kehityskeskustelu, vuorovaikutus, arviointi, keskusteluun orientoituminen, kodin ja koulun välinen yhteistyö, vuorovaikutuksen interaktioanalyysi, kehysanalyysi