Opettajan uskomukset opetustyön lähtökohtana : näkökulmia pedagogiseen ajatteluun

The purpose of this research was to examine teacher’s pedagogical thinking based on beliefs. It aimed to investigate and identify beliefs from teachers’ speech when they were reflecting their own teaching. Placement of beliefs in levels of pedagogical thinking was also examined. The second starting point for a study was the Instrumental Enrichment -intervention, which aims to enhance learning potential and cognitive functioning of students. The goal of this research was to investigate how five main principles of the intervention come forward in teachers’ thinking. Specifying research question was: how similar teachers’ beliefs are to the main principles of intervention. The teacher-thinking paradigm provided the framework for this study. The essential concepts of this study are determined exactly in the theoretical framework. Model of pedagogical thinking was important in the examination of teachers’ thinking. Beliefs were approached through the referencing of varied different theories. Feuerstein theory of Structural cognitive modifiability and Mediated learning experience completed the theory of teacher thinking. The research material was gathered in two parts. In the first part two mathematics lessons of three class teachers were videotaped. In second part the teachers were interviewed by using a stimulated recall method. Interviews were recorded and analysed by qualitative content analysis. Teachers’ beliefs were divided in themes and contents of these themes were described. This part of analysis was inductive. Second part was deductive and it was based on theories of pedagogical thinking levels and Instrumental Enrichment -intervention. According to the research results, three subcategories of teachers’ beliefs were found: beliefs about learning, beliefs about teaching and beliefs about students. When the teachers discussed learning, they emphasized the importance of understanding. In teaching related beliefs student-centrality was highlighted. The teachers also brought out some demands for good education. They were: clarity, diversity and planning. Beliefs about students were divided into two groups. The teachers believed that there are learning differences between students and that students have improved over the years. Because most of the beliefs were close to practice and related to concrete classroom situation, they were situated in Action level of pedagogical thinking. Some teaching and learning related beliefs of individual teachers were situated in Object theory level. Metatheory level beliefs were not found. Occurrence of main principles of intervention differed between teachers. They were much more consistent and transparent in the beliefs of one teacher than of the other two teachers. Differences also occurred between principles. For example reciprocity came up in every teacher’s beliefs, but modifiability was only found in the beliefs of one teacher. Results of this research were consistent with other research made in the field. Teachers’ beliefs about teaching were individual. Even though shared themes were found, the teachers emphasized different aspects of their work. Occurrence of beliefs that were in accordance with the intervention were teacher-specific. Inconsistencies were also found within teachers and their individual beliefs.

Tutkimus kohdistui opettajan pedagogiseen ajatteluun uskomusten näkökulmasta. Sen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia opetustyöhön liittyviä uskomuksia on tunnistettavissa opettajien puheesta heidän reflektoidessaan omaa opetustaan. Myös uskomusten sijoittumista pedagogisen ajattelun tasoille tarkasteltiin. Tutkimuksen toisena lähtökohtana toimi oppilaiden ajattelun taitojen kehittämiseen tähtäävä Instrumental Enrichment -interventio. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten intervention viisi keskeistä periaatetta tulevat esiin opettajien ajattelussa. Tarkentavana tutkimuskysymyksenä oli: missä määrin opettajien uskomukset ovat yhdenmukaisia intervention perusperiaatteiden kanssa. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat perustuivat opettajan ajattelututkimuksen suuntaukseen. Teoreettinen osuus muodostui keskeisten käsitteiden tarkasta määrittelystä. Opettajan ajattelun käsittelyssä keskeiseksi muodostui pedagogisen ajattelu tasomalli. Uskomuksia lähestyttiin monipuolisesti eri teoreetikoihin viitaten. Ajattelututkimusta täydennettiin interventioon liittyvillä rakenteellisen kognitiivisen muovautuvuuden ja ohjatun oppimiskokemuksen teorioilla. Tutkimuksen aineistonkeruu oli kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe muodostui kolmen peruskoulun opettajan luokkahuonevideoinneista. Jokaiselta opettajalta videoitiin kaksi matematiikan tuntia. Toisessa vaiheessa opettajia haastateltiin stimulated recall -menetelmää käyttäen. Kerätystä aineistosta analyysin kohteeksi valittiin haastattelutallenteet. Analyysin ensimmäinen vaihe toteutettiin aineistolähtöisesti. Siinä opettajien uskomuksia teemoiteltiin ja teemojen sisältöjä kuvailtiin. Pedagogisen ajattelun tasojen ja intervention ilmenemistä lähestyttiin teorialähtöisesti. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien opetustyöhön liittyvät uskomukset jakautuivat karkeasti oppimista, opettamista ja oppilaita koskeviin uskomuksiin. Oppimisesta puhuessaan opettajat painottivat ymmärtämisen merkitystä. Opettamiseen liittyvissä uskomuksissa korostui oppilaslähtöisyys. Opettajat toivat esiin myös joitakin vaatimuksia hyvälle opetukselle. Niitä olivat selkeys, monipuolisuus ja suunnitelmallisuus. Oppilaita koskevat uskomukset liittyivät oppilaiden keskinäisiin eroihin ja heissä tapahtuneeseen myönteiseen muutokseen. Suurin osa opettajien uskomuksista oli lähellä käytäntöä ja liittyi konkreettiin opetustilanteeseen. Tästä johtuen ne sijoitettiin pedagogisen ajattelun tasomallissa toimintatasolle. Objektiteoriatasolle sijoittui yksittäisten opettajien opettamista ja oppimista koskevia uskomuksia. Metateoriatason uskomuksia ei ollut tunnistettavissa. Intervention periaatteiden ilmeneminen uskomuksissa oli opettajakohtaista. Yksi opettajista toi niitä esiin johdonmukaisemmin kuin kaksi muuta opettajaa. Myös intervention periaatteiden välillä oli eroja. Toiset esiintyivät opettajien uskomuksissa selkeämmin kuin toiset. Tämä tutkimus vahvisti aiempia tutkimustuloksia opettajien uskomuksista. Opetustyöhön liittyvien uskomusten huomattiin olevan yksilöllisiä. Se näkyi niin uskomusten yleisen tarkastelun kuin interventiota koskevan analyysin kohdalla. Vaikka yhteisiä teemoja oli löydettävissä, painottivat opettajat eri asioiden merkitystä opetustyössä. Intervention osalta periaatteiden mukaisten uskomusten esiintyminen oli opettajakohtaista. Myös ristiriitaisuuksia oli tunnistettavissa. Niitä esiintyi sekä eri opettajien uskomusten välillä kuin yksittäisten opettajien uskomuksissa.