Keskustelu yliopiston uudesta palkkausjärjestelmästä - akateemisten arvojen murtaja vai toiveiden täyttäjä?

There has been a change in university´s position in society during the last of decades from traditional university to result-based university. Result-based is considered as a steering mechanism. The context in this study is the period when the New Salary System was introduced. In the New Salary System salary is based on the performance appraisal made by the supervisor. The purpose of the study was to understand the discussion of the New Salary System and how this discussion should be interpreted. The research task had two parts. In the first part the objective was to identify how the academic work was conceptualised. In the second part I analyzed how one related to the New Salary System and how this was interpreted in relation to representation of academic work. The research material consisted of webblogs from the year 2005. Webblogs were located in the internet and one had free access to them. Mostly employees from Finnish universities wrote to them. Besides the salary system writers discussed the university and the academic work. Two different ways of talking about the academic work were found in research material. In the first one the academic work was based on community and in the second one on individuality. When community was emphasized writers discussed also science and research and academic traditions such as peer review. When individuality was emphasized writers discussed individual performance and the importance of salary according to one´s performance. The analysis shows that the New Salary System was opposed and supported. Opposition was based on arguments for the traditional university; peer review, truth, academic profession, academic community and university’s autonomy are the most important arguments. Supporters used arguments such as the need to make individual´s performance visible and breaking the existing power structures.

Yliopiston yhteiskunnallisessa roolissa on tapahtunut parin viime vuosikymmenen aikana muutos sivistysyliopistosta tulosvastuuyliopistoon. Tulosohjaus on koettu toimintaa ohjaavana mekanismina. Tässä tutkimuksessa kontekstina on yliopiston uuden palkkausjärjestelmän (UPJ) käyttöönotto. UPJ:ssä palkkausperusteena on esimiehen antama suoritusarviointi. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää UPJ:n herättämää keskustelua, ja miten tämä keskustelu oli tulkittavissa. Tutkimustehtäväni on kaksiosainen. Ensimmäisessä identifioin, miten akateemisesta työstä puhuttiin. Toisessa osassa analysoin, miten UPJ:ään suhtaudutaan ja miten suhtautuminen on tulkittavissa suhteessa akateemiseen työhön. Tutkimusaineisto koostui blogikirjoituksista vuodelta 2005. Blogeihin kirjoittivat yliopistolaiset, jotka keskustelivat palkkausjärjestelmän lisäksi mm. yliopistosta ja akateemisesta työstä. Blogeihin oli vapaa pääsy ja se oli myös vapaasti saatavilla internetistä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyyttisesti. Aineistosta oli identifioitavissa kaksi tapaa puhua akateemisesta työstä: yhteisöllinen ja yksilöllinen, jotka eroavat toisistaan täysin. Yhteisöllisesti akateemisesta työstä puhuttaessa korostettiin ensisijaisesti tiedettä, yhteisöllisyyttä ja akateemisia perinteitä kun taas yksilöllisesti puhuttaessa korostettiin yksilön suoriutumista ja palkitsemisen merkitystä työmotivaatiossa. Aineiston analyysi osoittaa, että UPJ:ään suhtauduttiin sekä vastustaen että kannustaen. Vastustamisen perusteina käytettiin sivistysyliopisto-argumentteja. Vertaisarviointiperinne, totuuden tavoittelu, kutsumustyö, akateeminen yhteisö, vapaa ajattelu ja autonominen yliopisto ovat käytettäviä argumentteja. UPJ-kannatus puolestaan käytti argumentteinaan yksilötyön näkyväksi tekemistä ja olemassa olevien valtarakenteiden rikkomista.