Teknillisen korkeakoulun konetekniikan osaston opettajien ja opiskelijoiden kokemukset oppimisen arvioinnista ja palautteesta
Contribuinte(s) |
Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteen laitos University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Education Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Pedagogiska institutionen |
---|---|
Data(s) |
2008
|
Resumo |
Objectives. The purpose of this study was to examine perceptions of evaluation of learning and feedback among teachers and students of mechanical engineering at the Helsinki University of Technology. The differences and similarities between the perceptions of these two groups were also studied. Course feedback was examined, and a target was set to rationalize the collation and exploitation of the feedback data. The theoretical background for the evaluation of learning was based primarily on the theories of Brown (1997), Karjalainen (2001) and Rowntree (1977, 1988). The Biggs (2003) model on aligned teaching was used as an example of quality university education. Feedback practices were examined through the theory of Ramsden (1992) and many recent research articles. Methods. The qualitative study was executed by examining the evaluation of learning and feedback prac-tices of the courses in mechanical engineering at the Helsinki University of Technology. The data was gathered by interviewing the teachers responsible of basic and postgraduate studies, as well as students taking their basic studies. Four group interviews were arranged for both teachers and students, each with three participants. The data from these themed interviews were analyzed by means of content analysis. Result and conclusions. This study showed that teachers and students have similar perceptions of evalua-tion of learning and feedback excluding a few significant differences. The most essential difference in evaluation of learning was that students perceived the evaluation of the examinations to be inaccurate. Teachers on the other hand thought that the existing practice for the exam evaluation is working fine. Stu-dents also felt that they are not giving enough information on the opportunities to get feedback. Teachers instead expected students to actively ask for feedback. Students perceived the need for exploiting the course feedback for course development purposes more than before. Teachers saw foremost the challenges and problems in the exploitation of the feedback. In the future, more effort must be put on the research of the evaluation of learning and feedback, as the quality assurance and continuous improvement of the teaching calls for new data. Tavoitteet. Tutkimuksessa tarkasteltiin Teknillisen korkeakoulun konetekniikan osaston opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia oppimisen arvioinnista ja palautteesta. Tutkimuksessa selvitettiin myös, minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä kokemuksissa on näiden kahden ryhmän välillä. Yhtenä palautteenantomuotona tutkittiin kurssipalautetta, tavoitteena tehostaa sen keräämistä ja hyödyntämistä opetuksen laadun kehittämisessä. Oppimisen arvioinnin teoreettinen tausta rakentui ensisijaisesti Brownin (1997), Karjalaisen (2001) ja Rowntreen (1977, 1988) esittämistä teorioista. Esimerkkinä laadukkaasta yliopisto-opetuksesta käytettiin Biggsin (2003) linjakkaan opetuksen mallia. Palautekäytäntöjä tutkittiin Ramsdenin (1992) teorian sekä monien viimeaikaisten tutkimusartikkeleiden pohjalta. Menetelmät. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin tarkastelemalla oppimisen arviointia ja palautekäytäntöjä Teknillisen korkeakoulun konetekniikan osaston kursseilla. Aineisto kerättiin haastattelemalla perus- ja jatko-opintojen opetuksesta vastaavia opettajia sekä perusopintojaan suorittavia opiskelijoita. Neljä ryhmähaastattelua järjestettiin sekä opettajille että opiskelijoille kesän ja syksyn 2007 aikana. Kuhunkin tilaisuuteen osallistui kolme haastateltavaa. Tilaisuudet toteutettiin teemahaastatteluina ja kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että opettajien ja opiskelijoiden kokemukset oppimisen arvioinnista ja palautteesta ovat samansuuntaisia, mutta merkittäviä erojakin löytyi. Keskeisin ero oppimisen arviointikokemuksissa oli, että opiskelijat kokivat tentin arvioinnin liian epätäsmälliseksi, kun taas opettajat pitivät tentin arvioinnin nykykäytäntöjä toimivina. Opiskelijat kokivat myös, että heille ei anneta riittävästi tietoa palautteensaantimahdollisuuksista. Opettajat sen sijaan odottivat, että opiskelijat itse aktiivisesti kysyvät palautetta. Opiskelijoiden mielestä olisi tärkeää hyödyntää kurssipalautetta nykyistä enemmän kurssien kehittämisessä. Opettajien mukaan palautteen hyödyntämiseen sisältyy lähinnä haasteita ja ongelmia. Tulevaisuuden oppimisen arviointia ja palautekäytäntöjä on tutkittava enemmän, koska opetuksen laadunvarmistaminen ja jatkuva kehittäminen edellyttävät ajankohtaista tutkimustietoa. |
Identificador |
URN:NBN:fi-fe200809151941 |
Idioma(s) |
fin |
Publicador |
Helsingin yliopisto Helsingfors universitet University of Helsinki |
Direitos |
Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. |
Tipo |
Thesis lärdomsprov opinnäytteet pro gradu-avhandlingar pro gradu -tutkielmat master's thesis |