Kouluvalinta vai koulun valinta? : Oppilaiden valikoituminen yläkouluihin Espoossa keväällä 2006

Changes in governance in the public sector made it possible to give the power to the level of service production. In Finland schools were diversified. They wanted to be as attractive as possible. In her dissertation (2006) Piia Seppänen studied parental choice and schools choice policies in Espoo, in Kuopio, in Lahti, inTurku and in some levels in Helsinki too. After her study was done there has been some changes in school choise policy in Espoo. The catchments areas changed radically; earlier every school did have its own catchment area. But now three or even five school has the same catchment area. On the base of the Seppänen’s dissertation I wondered who’s choice it really were? Is the choice maker customer or producer of the service? In my study I tried to understand those processes where pupils were selected for the 7th grade in lower secondary schools in the spring in 2006. To make the picture clear, I have to study the history of pupil selection and the changes of it in the 21st century. I also have to study the geography of the town which is quite special in comparison with the normal cities with one central area. This has its own effects on the pupil selection system as well as in the whole study. In my study I try to present what kind of process the pupil selection is in Espoo and how it was done actually in the spring of 2006. The empirical data of my study were statistical data, documents of different kind, conversations with principals, local authorities and politicians. I also interviewed one politician and observed a few information meetings about the pupil selection process. Based on this large variety of data I tried to draw a picture of the way of speaking (writing) about the ability of the choice. Furthermore, how this pupil selection is done in reality. The ability to apply to special instruction in f. e. music, graphic arts or maths and sciences or to language based instruction (bilingual and immersion teaching) depends on the district you live. Because there is one catchment area which has no special or language based instruction available. Also the poor public transport system might have some effects on the parental choice. According to my study, 20 % of the 7th grade pupils were selected with criteria of different kind to special classes. Because the ability to get special or language based instruction depends on your district, there is a big risk for a selection based on the pupils' socio-economic background.

Hallinnan tavan muutos julkisella sektorilla on mahdollistanut uudenlaisen tavan jakaa valtaa myös julkisia palveluita tuottavalle tasolle. Suomessa koulut ovat pyrkineet lisäämään ja erilaistamaan tarjoamiaan palveluita jotta ne erottuisivat massasta ja näyttäisivät mahdollisimman houkuttelevilta asiakkaidensa silmissä. Piia Seppänen tutki väitöskirjassaan (2006) perheiden ja koulujen tekemiä valintoja yläasteelle siirryttäessä Espoossa, Kuopiossa, Lahdessa, Turussa ja osittain myös Helsingissä. Seppäsen tutkimuksen jälkeen Espoon oppilaaksiottoprosessi on muuttunut, laajojen oppilasalueiden korvatessa koulukohtaiset oppilaaksiottoalueet. Väitöskirjan pohjalta heräsi kysymys siitä, mikä taho viimekädessä teki valinnan oppilaan koulupaikasta siirryttäessä yläkouluun. Tutkimuksessani perehdyttiin niihin prosesseihin, joiden kautta oppilaiden sijoittuminen yläkoulun 7. luokille tapahtui keväällä 2006. Jotta saatoin piirtää siitä selkeän kuvan, oli luotava katsaus oppilaaksiottoprosessin muutoksen historiaan sekä Espoon kaupunkirakenteeseen, joka poikkesi yhden keskustan omaavista kaupungeista. Tällä on vaikutusta koko oppilaaksiottoprosessiin ja sen tarkasteluun. Tutkimuksessani kuvaan Espoon oppilaaksiottoprosessia ja sen muutoksia 2000-luvulla sekä käytännössä toteutuneita yläkoulun 7. luokkien oppilasvalintoja keväällä 2006. Tutkimukseni empiirinen aineisto muodostui valintoja koskevista tilastotiedoista, erilaisista oppilaaksiottoon liittyvistä dokumenteista sekä rehtorien, virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa käydyistä keskusteluista ja sähköpostikirjeenvaihdosta. Lisäksi haastattelin yhtä luottamushenkilöä sekä havainnoin tammikuussa 2008 järjestettyjä yläkoulun 7. luokkien oppilaaksiottoa käsitteleviä tiedotustilaisuuksia. Näiden lähteiden valossa pyrin muodostamaan käsityksen siitä, miten valinnanmahdollisuudesta puhuttiin (kirjoitettiin) ja miten oppilasvalinta toteutui käytännössä. Kyseessä oli siis aineistotriangulaatio, jonka tarkoituksena oli saada mahdollisimman luotettava ja kokonaisvaltainen kuva ilmiöstä, jota oli tarkoitus tutkia ja kuvata. Painotetun ja kieliperusteisen (kielikylpy ja kaksikielinen opetus) opetuksen tarjonta vaihteli kaupungin seitsemän eri oppilasalueen välillä huomattavasti. Samoin vaihteli painotettuun opetukseen hyväksyttyjen oppilaiden valintakriteerit jopa saman painotuksen sisällä eri koulujen välillä. Keväällä 2006 espoolaisten 7. luokkien oppilaista viidennes oli valikoituneita erilaisten valintakriteerien kautta erikoisluokille. Koska erikoisluokkia ei ole tarjolla tasapuolisesti koko kaupungin alueella, on olemassa suuri riski siihen, että nykyinen painotetun ja kieliperusteisen opetuksen tarjonnan alueellinen jakautuminen korostaa oppilaan sosioekonomisen taustan vaikutusta valintojen teossa.