Mediapolulla - Kasvatustieteellistä ja teknisen alan osaamista yhdistämässä : Opiskelijoiden yhteistyö ja oppiminen tieto- ja viestintätekniikkaprojektissa

The study concentrated on interdisciplinary teamwork of students in Helsinki University Department of Education and Helsinki University of Technology. Students worked in small interdisciplinary groups (n 12) to plan and teach in an information- and communication technology (ICT) club in elementary schools. The focus of the study was co-operation in the student groups and students learning experiences. Theoretical background of the study consists of theories of collaboration and socially shared cognition. Study was an qualitative case study and the data was collected with individual focus interviews and learning diaries. The data was categorised and the connections between categories were analysed with a table. Shared cognition appeared as a form of distribution of tasks and in the actual processes of shared expertise. The tasks were shared according to students expertise. Processes of shared expertise were joint knowledge building, integration of interests, awareness and exploitation of others expertise and allowing freedom for others to use their expertise. Additionally expression of ones own views and setting an example to others were one sided sharing of expertise. Students of technology were responsible of technical issues and the responsibility sphere of educational science students was more fragmented. For instance they concentrated in taking children s abilities into consideration. The sphere of shared cognition included also the need for tutoring and learning from others. Usually students did not directly learn from representative of other discipline, instead the learning for instance of social skills happened indirectly. Learning was fostered if learning was set as a goal and prevented if the differences in expertise were too minor. Sharing of cognition was prevented if co-operation was too problematic. Co-operation was usually successful. Good planning, good person chemistry and appreciation of expertise of others promoted success. Problems caused by different backgrounds were usually slight. Successful interaction was complementary and equal. Groups were usually able to circumvent problems in communication and use of justification in discussion promoted co-operation. When comparing the groups in the scope of the study, two were found to be notably opposed and the other groups located between these extreme cases, but the elements of success prevailed. Learning experiences concentrated on social skills, project management, school world and ICT. Essential was achieved field experience and observation of ones own capabilities. In organisation of student interdisciplinary co-operation is important to ensure sufficient differences in expertise and guide students to gain complementary interaction and appropriate setting of goals. Interdisciplinary field project prepared students to face the demands of

Tutkimus koski poikkitieteellistä yhteistyöprojektia, jossa Teknillisen korkeakoulun sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen opiskelijat pitivät tieto- ja viestintätekniikka kerhoa peruskoululaisille. Tutkimuksen kohteena oli yhteistyö poikkitieteellisissä opiskelijapienryhmissä (n 12) ja opiskelijoiden oppimiskokemukset. Tuloksia tarkasteltiin jaetun asiantuntijuuden sekä oppimisen yhteisöllisyyden viitekehyksissä. Kyseessä oli laadullinen tapaustutkimus. Aineistoa kerättiin oppimispäiväkirjoin sekä yksilökohtaisin teemahaastatteluin. Aineisto analysoitiin luokittelemalla ja luokkien välisiä suhteita tarkasteltiin ristiintaulukoimalla. Asiantuntijuuden jakaminen näkyi pääosin työtehtävien osaamistaustanmukaisena jakautumisena sekä osaamisen jakamisen prosesseina. Yhteistyössä teekkarit vastasivat teknistä osaamista vaativista tehtävistä kun taas kasvatustieteilijöiden tehtäväkenttä oli hajanaisempi keskittyen mm. kohderyhmän huomioimiseen. Osaamisen jakamisen prosessit merkitsivät erilaisten osaamistaustojen yhdistämistä ja hyödyntämistä. Asiantuntijuuden jakamiseen liittyi myös vertaistuen tarve ja oppiminen toisen alan edustajalta. Useimmiten toisen alan opiskelijalta ei suoranaisesti opittu, vaan oppiminen oli välillistä. Oppimista edisti oppimisen asettaminen tavoitteeksi ja esti vähäiset asiantuntijuuserot. Asiantuntijuuden jakamisen esti myös yhteistyön ongelmallisuus. Yhteistyö oli usein onnistunutta. Yhteistyön onnistumiseen vaikuttivat henkilöiden yhteensopivuus, hyvä suunnittelu sekä toisen osaamisen arvostaminen. Erilaisista opiskelutaustoista johtuvat ongelmat olivat useimmiten lieviä. Onnistunut vuorovaikutus oli toisia täydentävää ja tasavertaista Kommunikoinnin ongelmia osattiin usein kiertää ja perustelujen esittäminen keskustelussa edisti yhteistyötä. Ryhmiä vertailtiin yhteistyön onnistumisen suhteen. Vertailussa kaksi ryhmää erottuivat toistensa vastakohdiksi, muiden ryhmien jäädessä ääripäiden väliin yhteistyön onnistuneiden ominaisuuksien ollessa vallitsevia. Opiskelijoiden oppimiskokemukset liittyivät yhteistyötaitoihin, projektin hallintaan, koulumaailmaan ja tieto- ja viestintätekniikkaan. Omalla alalla kehittyminen merkitsi käytännön kokemuksen saamista ja oman osaamisen havainnollistumista. Opiskelijoiden tieteidenvälisessä yhteistyössä tulisi huomioida riittävät erot asiantuntijuudessa sekä ohjata opiskelijoita vastavuoroiseen viestintään ja oikeanlaiseen tavoitteenasetteluun. Tieteidenvälinen käytännön projekti antoi valmiuksia tulevaan työelämään, ja on suositeltava osa korkeakouluopetusta. Jaetun asiantuntijuuden prosessien ja yksilön oppimisen yhteyksiä tulisi jatkossa selvittää empiirisesti.