Posttraumatic stress symptoms among school personnel after the Jokela school shooting : A longitudial study of exposure, interventions, and symptom changes

Objectives. School personnel who are exposed to school violence are at risk in developing post traumatic stress disorder (PTSD). In Finland there have been two such events in recent years, Jokela school shooting on 7.11.2007 and Kauhajoki school shooting about a year later. The aim of the present study was to examine the presence and change in PTSD symptoms during the first year after the Jokela school shooting. A second aim was to study how the initial exposure and treatment affects the symptom levels of PTSD. There were four hypotheses: 1) The PTSD symptoms are higher for the people who were exposed to the school shooting than for the people who did not face the stressor. 2) The PTSD symptoms increase in the follow up for the people at the school which was not attacked because of the second incident brought up the memories from the Jokela school shooting. 3) Those who have greater exposure to the shooting will have higher level of PTSD symptoms at both 4 and 11 months after the shooting than those who were not directly exposed to the shooting. 4) The PTSD symptoms are reduced more in the group that starts treatment right after the traumatic event than in other groups. Methods. A sample of 24 members of Jokela school personnel were examined four months after the incident and 16 were reassessed 11 month after the incident. To study the change and level of symptoms in other schools during the same period, a group with no exposure to the shooting was used as a control group (n=22). The assessment included Post Traumatic Stress Disorder Checklist Specific (PCL-S) and a social and professional support questionnaire. In addition questions about timing of support and experiences of psychological debriefing were asked. Results and conclusions. Most participants in the study group experienced some symptoms of PTSD at both 4 and 11 months. In both measures three participants from the study group fulfilled the diagnostic criteria for PTSD. The study group and control group differed significantly in overall symptom levels. The study group had more PTSD symptoms in the first measure but in the follow-up the study group’s PTSD symptoms decreased and the control group’s increased. There was a significant change in the study groups PTSD symptom level for those who started treatment right after the traumatic event. The results from this study showed that an exposure to school shooting has long-term effects on school personnel. The findings suggest that it is crucial to plan a comprehensive and long-term treatment for school personnel in the aftermath of school shooting.

Tavoitteet: Koulussa tapahtuva väkivalta altistaa kouluhenkilökunnan posttraumaattiselle stressihäiriölle (PTSD). Suomessa on viime vuosina sattunut kaksi tällaista tapahtumaa, Jokelan koulusurmat 7.11.2007 ja Kauhajoen koulusurmat noin vuotta myöhemmin. Tutkimus selvitti PTSD-oireiden esiintyvyyttä ja muutosta yhden vuoden seurantajakson aikana Jokelan koulusurmien jälkeen. Tutkimuksen toinen tavoite oli tutkia kuinka altistumisen aste ja hoito vaikuttivat PTSD-oireisiin. Tutkimuksessa oli neljä hypoteesia: 1) Koulusurmille altistuneiden PTSD-oireet ovat korkeammat kuin niiden, jotka eivät altistuneet niille. 2) Seurantavaiheen PTSD-oireet nousevat niiden koulujen henkilökunnalla, joihin ei hyökätty, koska toinen samankaltainen tapahtuma tuo mieleen Jokelan tapahtumat. 3) Niillä, joiden altistumisen aste on korkea, on korkeammat PTSD-oireet 4kk ja 11kk ampumisesta, kuin niillä, jotka eivät suoranaisesti altistuneet ampumiselle. 4) PTSD-oireet laskevat enemmän ryhmässä, joka aloitti hoidon heti traumaattisen tapahtuman jälkeen, kuin muissa ryhmissä. Menetelmät: Työssä tutkittiin 24 jäsenen otosta Jokelan kouluhenkilökunnasta 4kk ampumisen jälkeen ja 16 arvioitiin uudelleen 11kk ampumisesta. Oireiden esiintyvyyden ja muutoksen tutkimiseksi muissa kouluissa samaan aikaan käytettiin verrokkiryhmää (n=22), joka ei ollut altistunut ampumiselle. Arviointiin sisältyi sekä Post Traumatic Stress Disorder Checklist Specific (PCL-S) –kyselylomake että sosiaalisen ja ammatillisen tuen kyselylomake. Lisäksi kysyttiin kokemuksia tuen ajoituksesta ja psykologisesta jälkipuinnista. Tulokset ja johtopäätökset: Suurimmalla osalla tutkimusryhmästä oli joitakin PTSD-oireita sekä 4kk ja 11kk tapahtuneen jälkeen. Molemmissa mittauksissa kolme henkilöä tutkimusryhmästä täytti PTSD:n diagnostiset kriteerit. Tutkimus- ja verrokkiryhmä erosivat tilastollisesti merkitsevästi PTSD-oireiden esiintyvyydessä. Tutkimusryhmällä oli enemmän PTSD-oireita ensimmäisessä mittauksessa, mutta seurantamittauksessa tutkimusryhmän oireet vähenivät ja verrokkiryhmän oireet lisääntyivät. PTSD-oireet vähenivät tilastollisesti merkitsevästi niillä, jotka aloittivat strukturoidun hoidon heti traumaattisen tapahtuman jälkeen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koulusurmille altistuneilla on pitkään jatkuvia reaktioita ja oireita traumaattisen tapahtumaan liittyen. Tutkimustulokset osoittavat myös, että on tärkeä suunnitella riittävän pitkäkestoisia hoito- ja tukimuotoja koulusurmille altistuneille.