Identtisten ja epäidenttisten kaksosten puhe : Monotsygoottisten ja ditsygoottisten kaksosten puheen vertailua kesto-, nopeus-, tauko- ja taajuusmittauksin

This thesis presents an experimental study of the speech prosody of identical and non-identical twins. Speech fluency, pauses, speech rate, utterance length and speech frequency were examined phonetically, auditorily, semantically and statistically. The methods included both reading tasks (reading the alphabet, numerical lists, sentences with foreign loan words, holiday theme questions as well as 1.5 pages of text with long sentences and complex words) and spontaneous speech tasks (picture description and answering holiday theme questions). The subjects were Finnish-speaking 22-28-year-old female twins: 8 identical (monozygotic) and 10 non-identical (dizygotic) pairs. One pair was male-female. Comparisons were made between twin groups and between sisters. The data was regathered from four twin pairs, to make it possible to investigate some subjects intra-individually. In addition phoneticians, phonetic students and people without knowledge of phonetic science were tested in two listening experiments. The results showed that the dizygotic twins differed more from each other than monozygotic twins and that monozygotic twin sisters shared more similarities than dizygotic twin sisters. For example, between monozygotic twin sisters smaller differences were found between word count, utterance length and speech rate in spontaneous speech tasks. Dizygotic twin sisters made more different kinds of reading mistakes with the same target words than monozygotic twin sisters, while monozygotic twin sisters made more of the same reading mistakes with the same target words than dizygotic twin sisters. The listening experiments showed that only professional phoneticians were able to recognize the twin sisters. Even though the twins had the possibility to freely choose their speech rate, pausing and speech frequency, they used their own speech patterns; these included the same average speech frequency, average speech rate, type of pausing routine or filled pauses, and other speech mannerisms throughout their speech.

Tämä väitöskirja on kokeellinen tutkimus identtisten ja epäidenttisten kaksosten puheen prosodias-ta. Puheen sujuvuutta, taukoja, puhenopeutta, kestoa sekä perustaajuutta tarkastellaan foneettisin, auditiivisin, sisällöllisin ja tilastollisin keinoin. Aineisto sisälsi lukupuhuntaa (aakkos- ja numero-listoja, lainasanoja sisältäviä lauseita, loma-aiheisia kysymyksiä ja 1,5 sivua pitkävirkkeistä, vaikea-sanaista tekstiä) sekä spontaania puhetta (kuvakerrontaa ja vapaasti loma-aiheisiin kysymyksiin vas-taamista). Koehenkilöt olivat äidinkieleltään suomenkielisiä 22-28-vuotiaita suomalaisia nais-kaksospareja: kahdeksan identtistä (monotsygoottista) kaksosparia, kymmenen epäidenttistä (ditsy-goottista) kaksosparia. Yksi mies-nais kaksospari oli mukana tutkimuksessa. Kaksosia verrattiin toisiinsa kaksosryhmittäin sekä kaksossisarten kesken. Neljää uusintanauhoitettua kaksosparia mah-dollisti yksilönsisäisen tarkastelun. Kaksin kuuntelukokein testattiin fonetiikan ammattilaisten, fo-netiikan opiskelijoiden ja foneettisesti kouluttamattomien ihmisten kykyä tunnistaa kaksospareja toisistaan. Tuloksina paljastui, että ditsygoottikaksoset erosivat enemmän toisistaan kuin monotsy-goottikaksoset ja monotsygoottikaksossisaret muistuttivat enemmän toisiaan kuin ditsygootti-kaksossisaret. Muun muassa monotsygoottikaksossisarten välillä oli selvästi pienemmät erot sekä sanojen lukumäärän että kokonaiskeston ja puhenopeuden välillä spontaanin puheen tehtävissä. Di-tsygoottikaksossisaret tekivät enemmän erilaisia lukuvirheitä samoissa tutkimuskohdesanoissa sisarpareittain kuin monotsygoottikaksossisaret. Monotsygoottisisarparit puolestaan tekivät enem-män samoja lukuvirheitä samoissa tutkimuskohdesanoissa kuin ditsygoottikaksossisarukset. Kuun-telukokeet osoittivat, että vain ammattifonetiikoilla oli kyky tunnistaa kaksossissarparit toisistaan. Vaikka kaksosilla oli mahdollisuus valita vapaasti puhenopeutensa, tauotuksensa ja puhekorkeuten-sa, niin jokainen koehenkilö päätyi käyttämään omanlaistaan puhekaavaa; samaa keskimääräistä sävelkorkeustasoa, samaa keskimääräistä puhenopeutta, samanlaista tauotusrutiinia sekä samanlai-sia täytesanoja ja muita puhemaneereita läpi tehtävien.