Exploring the experiences and conceptions of good teaching in higher education : Development of a questionnaire for assessing students' approaches to learning and experiences of the teaching-learning environment

The aim of this dissertation was to adapt a questionnaire for assessing students’ approaches to learning and their experiences of the teaching-learning environment. The aim was to explore the validity of the modified Experiences of Teaching and Learning Questionnaire (ETLQ) by examining how the instruments measure the underlying dimensions of student experiences and their learning. The focus was on the relation between students’ experiences of their teaching-learning environment and their approaches to learning. Moreover, the relation between students’ experiences and students’ and teachers’ conceptions of good teaching was examined. In Study I the focus was on the use of the ETLQ in two different contexts: Finnish and British. The study aimed to explore the similarities and differences between the factor structures that emerged from both data sets. The results showed that the factor structures concerning students’ experiences of their teaching-learning environment and their approaches to learning were highly similar in the two contexts. Study I also examined how students’ experiences of the teaching-learning environment are related to their approaches to learning in the two contexts. The results showed that students’ positive experiences of their teaching-learning environment were positively related to their deep approach to learning and negatively to the surface approach to learning in both the Finnish and British data sets. This result was replicated in Study II, which examined the relation between approaches to learning and experiences of the teaching-learning environment on a group level. Furthermore, Study II aimed to explore students’ approaches to learning and their experiences of the teaching-learning environment in different disciplines. The results showed that the deep approach to learning was more common in the soft sciences than in the hard sciences. In Study III, students’ conceptions of good teaching were explored by using qualitative methods, more precisely, by open-ended questions. The aim was to examine students’ conceptions, disciplinary differences and their relation to students’ approaches to learning. The focus was on three disciplines, which differed in terms of students’ experiences of their teaching-learning environment. The results showed that students’ conceptions of good teaching were in line with the theory of good teaching and there were disciplinary differences in their conceptions. Study IV examined university teachers’ conceptions of good teaching, which corresponded to the learning-focused approach to teaching. Furthermore, another aim in this doctoral dissertation was to compare the students’ and teachers’ conceptions of good teaching, the results of which showed that these conceptions appear to have similarities. The four studies indicated that the ETLQ appears to be a sufficiently robust measurement instrument in different contexts. Moreover, its strength is its ability to be at the same time a valid research instrument and a practical tool for enhancing the quality of students’ learning. In addition, the four studies emphasise that in order to enhance teaching and learning in higher education, various perspectives have to be taken into account. This study sheds light on the interaction between students’ approaches to learning, their conceptions of good teaching, their experiences of the teaching-learning environment, and finally, the disciplinary culture.

Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli kehittää kysely, jolla voidaan tutkia yliopisto-opiskelijoiden oppimista ja kokemuksia oppimisympäristöstä. Tutkimuksessa tarkasteltiin Opiskelijan oppiminen ja oppimisympäristöt (OPPI) –kyselyn validiteettia, eli sitä, mittaako kysely niitä ilmiöitä, joita sen on tarkoitus mitata. OPPI-kysely on muokattu versio Isossa-Britanniassa käytössä olevasta Experiences of Teaching and Learning Questionnaire (ETLQ). Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli analysoida, miten opiskelijoiden kokemukset oppimisympäristöstä ovat yhteydessä heidän lähestymistapoihinsa oppimiseen. Lisäksi tarkasteltiin opiskelijoiden ja opettajien käsityksiä hyvästä opetuksesta ja näiden yhteyttä kokemuksiin oppimisympäristöstä. Osatutkimus I tutki OPPI-kyselyn käyttöä kahdessa erilaisessa kontekstissa, suomalaisessa ja englantilaisessa. Osatutkimuksessa vertailtiin kahdesta eri aineistosta esille tulleita faktoriratkaisuja sekä niiden eroja ja samanlaisuuksia. Tulokset osoittivat, että samanlaiset faktorit koskien opiskelijoiden lähestymistapoja oppimiseen sekä heidän kokemuksiaan oppimisympäristöistä nousivat esiin kummassakin aineistossa. Osatutkimuksen tavoitteena oli myös tutkia, opiskelijoiden lähestymistapojen ja kokemusten välistä yhteyttä. Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden positiiviset kokemukset oppimisympäristöstä olivat yhteydessä opiskelijoiden syväsuuntautuneeseen lähestymistapaan oppimisessa. Lisäksi kummassakin aineistossa löytyi systemaattinen ja negatiivinen yhteys pintasuuntautuneisuuden ja positiivisten kokemusten välillä. Tulokset olivat yhteneväisiä verrattuna osatutkimus II:een, jossa tarkasteltiin opiskelijoiden lähestymistapojen ja oppimisympäristökokemuksien välistä yhteyttä ryhmätasolla. Osatutkimus II analysoi myös tieteenalakohtaisia eroja opiskelijoiden lähestymistavoissa ja kokemuksissa oppimisympäristöistä. Tulokset osoittivat, että syväsuuntautuneisuus oli yleisempää ihmis- ja sosiaalitieteissä kuin esimerkiksi verrattuna luonnontieteisiin. Osatutkimus III analysoi opiskelijoiden käsityksiä hyvästä opetuksesta laadullisella menetelmällä. Tutkimuksessa analysoitiin opiskelijoiden vastauksia avoimeen kysymykseen hyvästä opetuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin opiskelijoiden käsitysten, lähestymistapojen ja tieteenalojen välistä yhteyttä. Osatutkimuksessa tarkasteltiin kolmea eri tieteenalaa, joiden opiskelijoiden kokemukset oppimisympäristöistä olivat erilaisia. Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden käsityksissä hyvästä opetuksesta oli tieteenalakohtaisia eroja, mutta samalla ne olivat pääosin yhteneväisiä hyvää opetusta koskevan teorian kanssa. Lisäksi käsityksissä nousseet näkökulmat olivat samankaltaisia OPPI-kyselyn oppimisympäristöjä kuvaavien faktoreiden kanssa. Osatutkimus IV tarkasteli yliopisto-opettajien käsityksiä hyvästä opetuksesta ja tutkimustulokset osoittivat, että opettajat kuvasivat hyvää opetusta oppimislähtöisestä näkökulmasta. Tavoitteena tässä väitöskirjatutkimuksessa oli verrata opiskelijoiden ja opettajien käsityksiä hyvästä opetuksesta ja tulokset osoittivat, että käsitykset olivat hyvin yhteneväisiä keskenään Neljä osatutkimusta osoittivat, että OPPI-kysely toimii samankaltaisesti eri konteksteissa. OPPI-kyselyn vahvuus on, että se on samalla sekä validi tutkimusmittari että käytännön työkalu opetuksen ja oppimisen kehittämisessä. Tutkimus tuo lisää tärkeää tietoa siitä, miten opiskelijoiden lähestymistavat oppimiseen, heidän käsityksensä ja kokemuksensa hyvästä opetuksesta sekä heidän tieteenalansa ovat yhteydessä toisiinsa, ja miten nämä asiat voidaan huomioida yliopisto-opetuksen laadun kehittämisessä.