Psychological consequences of cancer from the salutogenic and dyadic perspective

Previous empirical research has shown that positive, i.e. salutogenic, psychological resources and social support, have health-promoting effects in stressful life situations. In the present study the associations between sense of coherence (SOC), dispositional optimism, partner support, psychological distress, and quality of life among cancer patients and their partners were examined. The data was collected from Helsinki University Central Hospital in 1997 2000 by self-report questionnaires approximately 2, 8, and 14 months post diagnosis. Participants in studies I-IV were 155, 123, 153, and 147 cancer patients and their partners, respectively. The sample of the present study consisted of physically relatively well-functioning patients, whose overall psychological wellbeing was generally good as compared to the healthy population. Partners in this study, however, reacted more strongly to their partners illness and treatment. The partners displayed e.g. higher levels of anxiety and depression than the patients. The results of this study indicated that cancer patients and their partners with strong SOC and who are optimistic report fewer symptoms of distress. Moreover, patients who display an optimistic attitude to life, who receive support from their partner, and who control how they express anger have a better quality of life. The findings also confirmed that the role of the partner is significant in coping with cancer. The symptoms of depression and anxiety in patients and partners were associated, and the partner s optimism seemed to protect also the patient from elevated levels of anxiety. The role of the partner was also highlighted in the couples anger-expression styles. The patients and partners tendency to inhibit anger was associated with decreased partner support and worse patient quality of life. Finally, in the present study we found substantial gender differences. For the patients, partner support was more significant for the women than for the men. Furthermore, for the female patients, the husband s tendency to openly express anger (anger-out) had a negative impact on their psychological quality of life, whereas the wives high anger-out seemed to predict good psychological quality of life in the men. Also, in this study the female partners reported higher levels of anxiety and depression as compared to the male partners. The results of the present study extend the previous literature on positive psychological resources and psychological wellbeing among cancer couples. Furthermore, these findings support the theory on SOC and optimism as health-promoting factors. However, the construct of SOC seems to include other important elements besides optimism. The findings of this study are applicable in designing new rehabilitation programmes for cancer patients and their partners.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin positiivisten psyykkisten resurssien, kuten koherenssin tunteen, optimismin ja puolison tuen yhteyksiä syöpäpotilaan kokemaan elämänlaatuun ja potilas-puolisoparin psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Lisäksi etsittiin viitteitä potilaan ja puolison yhteisesti koetusta selviytymisprosessista. Tutkimustulokset perustuvat HYKS:n klinikoilta kyselylomakkeilla vuosina 1997 2000 kerättyihin tietoihin. Tiedot kerättiin kolmessa vaiheessa; noin 2, 8 ja 14 kk kuluttua syöpädiagnoosin varmistumisesta. Osatutkimuksissa oli 155, 123, 153 ja 147 syöpäpotilas-puolisoparia. Aineiston syöpäpotilaat olivat fyysisesti hyväkuntoisia ja heidän elämänlaatunsa oli hyvä verrattuna terveeseen väestöön. Sairauden vakavuudella tai lääketieteellisen hoidon tavoitteella ei ollut yhteyttä potilaiden psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Sairastuminen syöpään sen sijaan vaikutti puolisoihin psyykkisesti enemmän kuin potilaisiin. Puolisoilla havaittiin mm. enemmän masentuneisuus- ja ahdistuneisuusoireita kuin potilailla. Tutkimustulokset osoittivat, että vahva koherenssin tunne ja optimismi suojaavat syöpään sairastuneita potilaita ja heidän puolisoitaan masentuneisuus- ja ahdistuneisuusoireilta. Edelleen tutkimustulokset vahvistivat, että puolison tuki on merkittävä potilaiden psyykkiseen selviytymiseen vaikuttava tekijä. Tässä tutkimuksessa potilaan ja puolison masentuneisuus- ja ahdistuneisuusoireet olivat yhteydessä toisiinsa ja puolison optimistinen asenne näytti toimivan myös potilaan kuormittuneisuudelta suojaavana tekijänä. Puolison rooli potilaan psyykkisen hyvinvoinnin kannalta korostui myös potilas-puolisoparin vihanilmaisun osalta. Sekä potilaan että puolison taipumus vihan ilmaisun tukahduttamiseen vaikutti potilaan elämänlaatua vähentävästi. Lisäksi havaittiin sukupuolieroja potilaiden ja heidän puolisoidensa psyykkisestä sairauteen sopeutumisesta. Puolison tuki vaikutti olevan tärkeämpää syöpään sairastuneille naispotilaille kuin miehille. Havaittiin myös, että puolison avoimella vihan ilmaisulla oli negatiivinen yhteys naispotilaiden psyykkiseen elämänlaatuun, kun taas miespotilailla puolison avoin vihan ilmaisu paransi heidän psyykkistä elämänlaatuaan. Lisäksi naispuolisot raportoivat enemmän masentuneisuus- ja ahdistuneisuusoireita kuin miespuolisot. Tutkimustulokset tuovat uutta tietoa positiivisten psyykkisten resurssien ja potilas-puolisoparin psyykkisen hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä ja tukevat koherenssin tunteen ja optimismin stressiltä suojaavia vaikutuksia käsittelevää teoriaa. Koherenssin tunteen vaikutusmekanismista vain osa näyttäisi selittyvän optimismilla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mm. suunniteltaessa uusia kuntoutuspalveluja syöpää sairastaville potilaille ja heidän puolisoilleen.