Käsityksistä ajatuksen poluille : Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan kehittäminen

This study deals with the formation of the idea of research and development (r&d) activity at one particular university of applied sciences in Finland. In this study I proceed from examining the conceptions of management regarding r&d-activities to exploring the development of the complex concept that guides these r&d-activities. The aim of this study is, first, to describe conceptions of r&d-activities, and then, second, to describe the formation of a new concept for r&d-activities in one field of study at the university of applied sciences. I used phenomenographic analysis to elucidate the conceptions and collected the data in interviews of personnel (22) who belong to the management of the university of applied sciences. The data for analysing the obstacles faced and the ways of overcoming them during the formation process of the new concept consist of the video-recorded material from ten change laboratory sessions held for the specific field of study at the university of applied sciences. In researching the formation of the concept of the activity, such research and analysis methods are used in which the concept is understood as a material construction, and with the help of which one can work out the formation of the concept during the development process. When the systematic development of the r&d-work was underway, the management of the university of applied sciences held differing views regarding the content, target, factors and organisation of the r&d-activities, as well as regarding the position of dissertations as a part of r&d-activity. Obstacles for developing rd concerned the unclear object and outcomes of the new activity, not having the tools (such as adequate know-how) for the new activity and not having found the necessary solutions for the distribution of work. In addition the rules that quide the activities of the university of applied sciences did not support working according to the new way. To improve r&d-activity, the school’s management defined three development strategies to encourage adequate rd-activity to support working life, regional development and learning. The strategies were based on the expansion of existing methods, such as service activities, dissertation work and the research activities of the teachers. Of the three possible routes, the concept of dissertation in this study was expanded to integrate the services of organisation development and the occupational growth of the students. A group of teachers in the field of social and health studies participated in the development work. The change laboratory method was used as a tool for this work. Analysis of the cognitive trails indicated that, in addition to the cycle of expansive learning activities, microcycles with different purposes can exist. According to Cussins (1992), something already in existence in each microcycle is destabilised, and something else is stabilised to replace it. In this study three microcycles were identified, during which the teachers first destabilised the existing concepts of dissertation work that guided their thinking, and then began to use new concepts to structure their thinking. Secondly, they undermined the existing concepts with material structure that defined their practical work, and developed new practical models to replace them. Thirdly, the problems accumulating in researching and testing the new activities caused the developers to destabilise the r&d-strategies of the university of applied sciences and to define a new conceptual model for r&d-work in the field. During this third cycle, the teachers developed a research arena model, which was a significant expansive innovation. In the cognitive trails developing the new concept for the r&d-activity, the teachers indeed faced the obstacles the management had described as their conceptions. These obstacles manifested themselves as contradictions. During the development process, the nature of the obstacles (i.e. contradictions) changed as the development proceeded. Solving the first and second degree contradictions highlighted the third and fourth degree contradictions. To overcome the obstacles, the teachers had to to articulate the value and motive of the development work throughout the development process. Developing the new concept for r&d-activity required many reconfigurations of practical solutions to overcome the obstacles. Developing the new concept for r&d-activity, both at the level of representations and of new practices, requires universities of applied sciences to adopt new methods in which the actors are partake in construction of new concepts of activity through adequate discussion, analysis and debate. R&d -activity can progress, if instead of implementing partial solutions, the totality of the activities (i.e. the group of partial solutions acting together) will be constructed. The development of the activity system requires many simultaneous changes as well as wide-ranging know-how and discussion related to these changes. What is perhaps most important, however, is that the group of developers mature into a determined collective actor which can engage in many agentive actions. The development of the agency is fundamental to progress.

Tutkimukseni koskee ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön idean muotoutumista yhdessä ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksessa edetään koulun johdon tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevien käsitysten tarkastelusta toimintaa ohjaavan kompleksisen käsitteen, toimintakonseptin kehittämisen tutkimiseen. Tutkimuksen tavoite on kuvata tutkimus- ja kehitystyön systemaattisen kehittämisen käynnistymisen hetkellä vallinneita tutkimus- ja kehitystyön käsityksiä sekä uuden tutkimus- ja kehitystoimintaa jäsentävän käsitteen kehittämistä yhdellä ammattikorkeakoulun koulutusalalla. Käsitysten selvittämisessä käytetään fenomenografista analyysia ja sen aineistona on yhden ammattikorkeakoulun koulun johtoon kuuluvien henkilöiden (22) haastattelut. Uuden toimintakonseptin kehittymisen ja kehitystyössä kohdattujen esteiden ja esteiden ylitysten analyysin aineistona on ammattikorkeakoulun koulutusalalla toteutettujen muutoslaboratorioistuntojen (10 kokousta) videoaineisto. Toimintakonseptin kehityksen tutkimisessa sovelletaan tutkimus- ja analyysimenetelmiä, joissa käsite ymmärretään aineellisena konstruktiona ja joiden avulla voidaan selvittää käsitteen rakentumista kehitysprosessin aikana. Tutkimus- ja kehitystyön systemaattisen kehittämisen käynnistyessä ammattikorkeakoulun johdolla oli erilaisia käsityksiä tutkimus- ja kehitystyön sisällöistä, kohteista, tekijöistä, organisointitavoista ja opinnäytteiden asemasta tutkimus- ja kehitystyön osana. Tutkimus- ja kehitystyön kehittämisen esteinä esiintyivät uuden toiminnan kohteen selkiintymättömyys, soveltuvien työvälineiden (kuten riittävän osaamisen) puuttuminen, työnjakoratkaisuiden samoin kuin toimintaa ohjaavien sääntöjen keskeneräisyys. Tutkimus- ja kehitystyön tehostamiseksi koulun johto määritteli kolme kehitysreittiä, joita pitkin voitaisiin edetä työelämää, aluekehitystyötä ja opetusta palvelevaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Reitit perustuivat olemassa olevien toimintatapojen ts. palvelutoiminnan, opinnäytetoiminnan ja opettajien tutkimustoiminnan laajentamiseen. Kolmesta mahdollisesta reitistä tässä tutkimuksessa lähdettiin laajentamaan opinnäytetyön toimintakonseptia työelämän palvelun ja opiskelijoiden ammattiin kasvun integroivaksi toimintakonseptiksi. Kehitystyöhön osallistui sosiaali- ja terveysalan opettajaryhmä. Työvälineenä käytettiin muutoslaboratoriomenetelmää. Ajatuksen polkujen analyysi osoitti ekspansiivisen kehittämisen jäsentyvän paitsi erilaisiksi oppimisteoiksi myös erilaisen tarkoituksen omaaviksi mikrosykleiksi. Cussinsin (1992) mukaan jokaisen mikrosyklin aikana horjutetaan jotain olemassa olevaa ja vakiinnutetaan sen tilalle jotain uutta. Tässä tutkimuksessa havaittiin kolme mikrosykliä, joiden aikana opettajat ensin horjuttivat ajatuksiaan ohjanneita, olemassa olevia opinnäytetyön käsitteitä ja ottivat käyttöön uudet ajatuksia jäsentävät käsitteet. Toiseksi he horjuttivat olemassa olevia, käytäntöä jäsentäviä, aineellisen rakenteen omaavia käsitteitä ja kehittivät niiden tilalle uusia käytännön malleja. Kolmanneksi uuden toiminnan tutkimisessa ja kokeilussa syntyvät kasautuvat ongelmat ohjasivat kehittäjät horjuttamaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön strategioita ja jäsentämään uuden käsitteellisen mallin alan tutkimus- ja kehitystyölle. Tämän kolmannen syklin aikana opettajat kehittivät tutkimusareenamallin, joka oli huomattava ekspansiivinen innovaatio. Mikrosyklien tarkastelu osoitti lähikehityksen vyöhykkeen ylittämiseen kuuluvan toimintaa ohjaavan käsitteen monentasoista horjuttamista ja vakiinnuttamista. Uutta toimintakonseptia kehittävillä ajatuksen poluilla kohdattiin ne esteet, joita koulun johto oli käsityksinään kuvannut. Käytännön kehitystyössä esteet ilmenivät toiminnan ristiriitoina, joiden luonne muuttui kehitystyön edetessä. Ensimmäisen ja toisen asteen ristiriitojen ratkaiseminen nosti esille kolmannen ja neljännen asteen ristiriidat. Esteiden ylittämiseksi opettajien oli tärkeää koko kehitysprosessin ajan kerrata ja painottaa kehitystyön arvoa ja päämäärää. Uuden toimintakonseptin kehittyminen vaati opettajia muotoilemaan monia esteet ylittäviä käytännön ratkaisuja. Uusien tutkimus- ja kehittämistoiminnan käsitteiden kehittäminen sekä representaatioiden että uusien käytäntöjen tasolla edellyttää ammattikorkeakouluja omaksumaan kehittävän tutkimuksen menetelmiä, joissa riittävästi keskustellen, analysoiden ja väitellen toimijat rakentavat käytäntöä jäsentäviä toimintatapoja. Tutkimus- ja kehitystyön kehittämisessä päästään eteenpäin, jos osaratkaisuiden toteuttamisen sijasta pystytään jäsentämään toiminnan kokonaisuutta ts. yhdessä toimivien osaratkaisuiden joukkoa. Toimintajärjestelmän kehittyminen vaatii monien samanaikaisten muutosten tekemistä ja siihen liittyvää laajaa osaamista ja keskustelua. Oleellisinta lienee kuitenkin se, että kehittäjäryhmästä muodostuu määrätietoinen kollektiivinen toimija. Toimijuuden kehittyminen on kehitystyön edellytys ja mahdollisuus. Avainsanat: Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyö, opinnäytetyö, toimintakonseptien kehittäminen