On the moderators of trait avoidance motivation in predicting cognitive biases and adjustment

The present research focused on motivational and personality traits measuring individual differences in the experience of negative affect, in reactivity to negative events, and in the tendency to avoid threats. In this thesis, such traits (i.e., neuroticism and dispositional avoidance motivation) are jointly referred to as trait avoidance motivation. The seven studies presented here examined the moderators of such traits in predicting risk judgments, negatively biased processing, and adjustment. Given that trait avoidance motivation encompasses reactivity to negative events and tendency to avoid threats, it can be considered surprising that this trait does not seem to be related to risk judgments and that it seems to be inconsistently related to negatively biased information processing. Previous work thus suggests that some variable(s) moderate these relations. Furthermore, recent research has suggested that despite the close connection between trait avoidance motivation and (mal)adjustment, measures of cognitive performance may moderate this connection. However, it is unclear whether this moderation is due to different response processes between individuals with different cognitive tendencies or abilities, or to the genuinely buffering effect of high cognitive ability against the negative consequences of high trait avoidance motivation. Studies 1-3 showed that there is a modest direct relation between trait avoidance motivation and risk judgments, but studies 2-3 demonstrated that state motivation moderates this relation. In particular, individuals in an avoidance state made high risk judgments regardless of their level of trait avoidance motivation. This result explained the disparity between the theoretical conceptualization of avoidance motivation and the results of previous studies suggesting that the relation between trait avoidance motivation and risk judgments is weak or nonexistent. Studies 5-6 examined threat identification tendency as a moderator for the relationship between trait avoidance motivation and negatively biased processing. However, no evidence for such moderation was found. Furthermore, in line with previous work, the results of studies 5-6 suggested that trait avoidance motivation is inconsistently related to negatively biased processing, implying that theories concerning traits and information processing may need refining. Study 7 examined cognitive ability as a moderator for the relation between trait avoidance motivation and adjustment, and demonstrated that cognitive ability moderates the relation between trait avoidance motivation and indicators of both self-reported and objectively measured adjustment. Thus, the results of Study 7 supported the buffer explanation for the moderating influence of cognitive performance. To summarize, the results showed that it is possible to find factors that consistently moderate the relations between traits and important outcomes (e.g. adjustment). Identifying such factors and studying their interplay with traits is one of the most important goals of current personality research. The present thesis contributed to this line of work in relation to trait avoidance motivation.

Tämä väitöskirja keskittyi motivaatio- ja persoonallisuuspiirteisiin, jotka mittaavat yksilöiden välisiä eroja kielteisten tunteiden kokemisessa, herkkyydessä reagoida kielteisiin tapahtumiin ja ärsykkeisiin, sekä taipumuksessa välttää uhkia. Näihin piirteisiin viitataan tässä tutkimuksessa yhteisnimityksellä piirrevälttämismotivaatio. Väitöskirjassa esitellyt seitsemän tutkimusta selvittivät tekijöitä, jotka muokkaavat piirrevälttämismotivaation yhteyttä riskiarvioihin, kielteisen tiedon käsittelyyn, sekä yleiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Vaikka piirrevälttämismotivaatio käsittää yksilöiden väliset erot reaktioissa kielteisiin asioihin sekä taipumuksessa välttää uhkia, tämä piirre ei vaikuta juuri olevan yhteydessä riskiarvioihin, ja piirteen yhteydet kielteisen tiedon käsittelyyn ovat epäjohdonmukaisia. Näin ollen aikaisempi tutkimus viittaa siihen, että jokin tekijä muokkaa näitä yhteyksiä. Piirrevälttämismotivaatio on myös voimakkaassa yhteydessä (alhaiseen) psyykkiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että yksilölliset erot kognitiivisissa taipumuksissa tai kyvyissä voivat muokata tätä yhteyttä. Ei kuitenkaan ole selvää, johtuuko tämä kognitiivisilta taipumuksiltaan eroavien ihmisten erilaisista vastaustaipumuksista, vai kognitiivisen kyvykkyyden suojaavasta vaikutuksesta korkean piirrevälttämismotivaation kielteisiä seurauksia vastaan. Tutkimukset 1-3 osoittivat, että piirrevälttämismotivaation ja riskiarvioiden välillä on heikohko suora yhteys, mutta tutkimusten 2-3 tulokset osoittivat lisäksi, että motivaatiotilat muokkaavat tätä yhteyttä: välttämismotivaatiotilassa olevat henkilöt tekivät korkeita riskiarvioita riippumatta piirrevälttämismotivaationsa tasosta. Tämä tulos selitti ristiriitaa piirrevälttämismotivaation teorian ja piirrevälttämismotivaation ja riskiarvioiden välisen suhteen heikkoudesta kertovien aiempien tulosten välillä. Sen sijaan yksilöiden väliset erot uhkien tunnistamisessa eivät vaikuttaneet piirrevälttämismotivaation ja kielteisen tiedon käsittelyn väliseen suhteeseen (tutkimukset 5-6). Kielteisen tiedon käsittelyä koskevat tulokset olivat aikaisempien tulosten tavoin epäjohdonmukaisia ja viittaavat siihen, että piirteiden ja tiedonkäsittelyn yhteyttä koskevia teorioita pitäisi tarkentaa. Tutkimus 7 selvitti kognitiivisen kyvykkyyden vaikutusta piirrevälttämismotivaation ja psyykkisen toimintakyvyn väliseen suhteeseen. Tulokset osoittivat, että kognitiivinen kyvykkyys muokkaa piirrevälttämismotivaation yhteyttä sekä itsearvioituun että objektiivisesti arvioituun toimintakykyyn. Tulokset tukivat teoriaa, jonka mukaan kognitiivinen kyvykkyys aidosti suojaa ihmisiä korkean välttämismotivaation kielteisiltä vaikutuksilta. Väitöskirjan tulokset tuottivat uutta tietoa välttämismotivaation vaikutuksia muokkaavista tekijöistä. Tällaisten tekijöiden tunnistaminen ja niiden ja persoonallisuuden yhteisvaikutusten tutkiminen on yksi nykypersoonallisuustutkimuksen tärkeimmistä tavoitteista, ja tämä väitöskirja osallistui tähän tutkimuslinjaan piirrevälttämismotivaation osalta