Paremmin tietäjän paikka ja toisin tietämisen tila : Opettajuus (ja tutkijuus) pedagogisena suhteena

The position of knowing better and the space for knowing otherwise. Pedagogical mode of address in teaching (and in research) This book is a study of teaching, research, and expertise – the position of “knowing better” – as a pedagogical relationship. The focus of the study is empirical research of the classroom practices of four primary school teachers in a Finnish comprehensive school, and the interpretative discussions on those practices between the researcher and the teachers. To know, or knowing, is considered an interactive action: it is different ways of knowing and encounters between the better and the other knowledge. In these encounters, the different pedagogical modes of address construct space for interaction and relationships between the speakers in the space. In teaching and researching one is involved in practices connected to power/knowledge systems and conceptions of the hierarchies of different knowledges. Teaching is considered as a special interactive relationship interrelating knowledge and power through the discourses of the culturally and historically constructed school institution, discourses which operate in the practices and narratives of the teaching, teacher, and the pedagogical dialogue. This study uses the feminist poststructural perspective in which the discursive construction of the subject position is considered as an ambivalent process of subjectification and in which such concepts as marginality and otherness are salient. The pedagogical dialogue of these discursive practices address the learner and learning, and space is constructed for different positions, and for thinking and knowing otherwise. The ethnographic data on everyday pedagogical practices of teachers in the school institution was constructed jointly by the researchr, teachers and pupils durint the empirical study. The analysis and interpretations concentrate on the pedagogical practices in teaching and how teachers talk about them. In other words, how do the teachers enter the culturally and historically constructed, institutional space of the teacher in the classrooms of the comprehensive school, how do they take the position of the teacher and what kind of pedagogical address do they use? And, by taking those positions and using different modes of address, how do they position their pupils in the pedagogical interaction? These pedagogical practices are considered as surrounded and modified by the discourses that can be found in the cultural images of a school teacher, the historical and theoretical narratives about teaching and teachers of the school institution, and in the educational policy texts. The same discourses are also repeated, transformed and intertwined in the practices and narratives of the academic institution. These are considered in the study through the positionings of the researcher in the process of empirical research. The researcher and research are constructed in terms of the production of the power/knowledge dynamics. These dynamics are examined in the construction of the theoretical perspective and in the considerations of the methodology, epistemology and ethics of the study.

Kyseessä on tutkimus opettajuudesta, tutkijuudesta ja asiantuntijuudesta – paremmin tietämisestä – pedagogisena suhteena. Keskiössä on empiirinen tutkimus neljän peruskoulun luokanopettajan luokkahuonekäytännöistä sekä niistä käydyt tutkijan ja opettajien väliset tulkinnalliset keskustelut. Tutkimuksessa tarkastellaan tietämistä vuorovaikutteisena toimintana, tietämisen tapoja, paremmin tietämisen ja toisin tietämisen kohtaamista, jossa näille tietämisille rakentuu tiloja, paikkoja ja toimijoiden asentoja suhteessa toisiinsa. Opettamisessa ja tutkimisessa ollaan tekemisissä näiden valtasuhteisiin ja erilaisiin näkökulmiin kiinnittyvien käytäntöjen kanssa. Opettamista tarkastellaan erityisenä suhteena, jossa tieto ja valta kietoutuvat yhteen historiallisesti ja kulttuurisesti rakentuneissa kouluinstituution välittämissä diskursseissa, opettamisen käytännöissä ja puhetavoissa, erityisesti pedagogisessa dialogissa. Tutkimuksen näkökulma paikantuu feministiseen jälkistrukturalistiseen teoriaan, jossa diskursiivisesti rakentuvan subjektiposition ja eron käsitteet sekä valtasuhteissa todentuvat marginaalisuuden ja toiseuden käsitteet ovat keskeisiä. Diskursseissa – kielessä, puhetavoissa, kulttuurisesti ja historiallisesti muotoutuneissa käytännöissä – tulee rakennetuksi kulloiseenkin toimintaympäristöön, toiminnan tilaan ja sen materiaalisiin reunaehtoihin mahdollistuvia toimijoiden paikkoja ja eri toimijoiden välisiä suhteita. Näiden kautta tulee määritetyksi toimijoille mahdollistuvia asentoja ja myös näiden paikkojen ja asentojen muuntelun tilaa - toisin ajattelun ja toisin toimimisen mahdollisuuksia. Tutkimusprosessissa on tuotettu etnografista aineistoa koulun ja opettajan arjesta opettajien ja heidän luokkiensa oppilaiden kanssa helsinkiläisen peruskoulun luokkahuoneissa. Aineiston analyysi ja tulkinnat kiinnittyvät kouluopetuksen pedagogisiin käytäntöihin, joissa opettajat tulevat historiallisesti ja kulttuurisesti rakentuneeseen opettajan tilaan oppivelvollisuuskoulun luokkahuoneissa, ottavat paikkansa ja asettuvat vaihteleviin asentoihin – ja asettelevat ja puhuttelevat oppilaitaan paikoilleen pedagogisessa vuorovaikutussuhteessa. Näiden käytäntöjen rakentumista tarkastellaan kouluinstituution kulttuuristen, historiallisten ja koulutuspoliittisten diskurssien ympäröimänä ja määrittämänä. Näissä diskursseissa myös opettajaa asetellaan ja puhutellaan paikoilleen kouluinstituutiossa. Opettajien asettumista tähän institutionaaliseen tilaan tarkastellaan opettajien puhetapojen ja käytäntöjen analyysissa. Samat diskurssit kertautuvat, muuntuvat ja kietoutuvat toisiinsa myös tiedeinstituution käytännöissä ja puhetavoissa, joita tutkimuksessa tarkastellaan tutkijan paikantumisen kautta empiirisen tutkimuksen prosesseissa. Myös tutkijuus on näiden tiedon ja vallan tuottavien suhteiden dynamiikassa rakentuva. Tätä dynamiikkaa tarkastellaan tutkimuksen teoreettisen näkökulman muotoutumisessa sekä metodologisissa pohdinnoissa epistemologiasta, ontologiasta ja tutkimuksen etiikasta.