Spinaalistenoosipotilaiden psyykkinen hyvinvointi ennen leikkaushoitoa ja sen jälkeen

Surgical treatment of lumbar spinal stenosis (LSS) is a treatment option for those patients who remain severely symptomatic after a course of conservative treatment. Majority of the patients treated surgically enjoy good-to-excellent outcomes with respect to pain alleviation and functional recovery. However, between 20% and 40% of the patients who have surgery for LSS do not benefit from it. The knowledge of the psychological factors associated with recovery and treatment outcome is still scarce. The aim of this study was to assess LSS patients selected for surgical treatment. Specifically, the study assessed the prevalence of depression (Beck Depression Inventory, BDI) before surgical treatment and three months after the treatment. Also preoperative life satisfaction (four-item Life Satisfaction scale) of the LSS patients was studied. Furthermore, the patients satisfaction with surgery outcome at the three months postoperative stage was studied. One-fifth (20%) of the LSS-patients were found to have depression preoperatively. The patients assessments of the pain intensity or location were not associated with depression. The factors that did associate with depression were subjective disability of everyday living and poor life satisfaction. In addition to this, low sense of coherence and poor life satisfaction were associated with depression in logistic regression models. Significant associations were seen between preoperative depression and postoperative high disability scores, high symptom severity scores and higher pain intensity ratings. The patients with continuous depression (60% of the patients who had preoperative depression) showed less improvement in symptom severity, disability, pain and walking capacity than the patients who did not experience depression at any stage. In those patients who recovered from depression (35% of the patients with preoperative depression), the postoperative improvement was rather similar to the improvement seen in the normal mood group. One-fourth (25%) of the preoperative patients with LSS were found to be dissatisfied with life. The dissatisfied patients were significantly younger and had more self-reported somatic comorbidity. The dissatisfied patients had also elevated subjective disability scores and more extensive pain locations. Also lower coping resources and higher BDI scores were associated with life dissatisfaction. Younger age and somatic comorbidity were associated with life dissatisfaction in regression models. Two-thirds (66%) of the patients were at least clearly satisfied with the surgery outcome at three months postoperative stage. In group comparisons, the lack of physical, functional and emotional well-being was associated with the patients dissatisfaction with the surgery outcome. Younger age, postoperative symptom severity, disability and depression were independently associated with dissatisfaction with the surgery outcome. The results show that depression and psychological well-being are important factors with respect to LSS patients functional ability and recovery both before and three months after surgical treatment. Therefore, the clinical practice recommendations should include an assessment of depression

Selkäpotilaan masennus heikentää leikkaustulosta Masentuneet lannerangan ahtaumaa sairastavat potilaat eivät hyötyneet leikkaushoidosta yhtä hyvin kuin ne ahtaumapotilaat, joilla ei ollut masennusta tai jotka toipuivat masennusoireilusta. Tämä käy ilmi marraskuussa Helsingin yliopistossa tarkastettavasta psykologian väitöskirjatutkimuksesta, johon osallistui sata Kuopion yliopistollisessa sairaalassa leikattua lannerangan ahtaumaa sairastavaa potilasta. Tutkimuksessa todettiin, että kolmen kuukauden seurannassa ne potilaat, jotka eivät kärsineet masennusoireilusta, hyötyivät leikkauksesta, kun tulosta arvioitiin kivun vähenemisen ja toimintakyvyn parantumisen avulla. Ne potilaat, joiden masennusoireilu lievittyi seurannan aikana, raportoivat lähes yhtä hyvästä leikkauksen jälkeisestä toimintakyvyn kohenemisesta. Sen sijaan koko ajan masennusoireita poteneet potilaat raportoivat olennaisesti huonommasta leikkauksen jälkeisestä kiputilanteen ja toimintakyvyn kohenemisesta. Tulosten perusteella viidesosa lannerangan ahtaumaa sairastavista kärsi masennusoireista ennen leikkaushoitoa. Potilaiden masennusoireilu liittyi toimintakyvyn alenemaan, elämän hallitsemattomuuden ja merkityksettömyyden tunnelmaan sekä yleiseen tyytymättömyyteen elämään. Masennusoireilu ei ollut yhteydessä kipuoireilun intensiteettiin tai laaja-alaisuuteen. Yleisväestöön verrattuna masennusoireilun esiintyvyys lannerangan ahtaumapotilailla on lähes kolminkertainen, kun taas muita somaattisia sairauksia sairastavilla on todettu suunnilleen samansuuruista masennuksen esiintyvyyttä. Masennusoireilu jää usein tunnistamatta. Vain kaksi tutkimuspotilaista oli käyttänyt masennuslääkitystä. Suurin osa niistä potilaista, jotka olivat masentuneita ennen leikkausta, oli masentuneita myös leikkauksen jälkeen, joten masennuksesta ei toivuta ilman hoitoa. Mieliala ja psyykkinen hyvinvointi ovat tärkeitä tekijöitä lannerangan ahtaumapotilaiden toimintakyvyn ja kuntoutumisen kannalta. Näiden potilaiden masennusta tulisi arvioida nykyistä useammin, sillä masennusoireilun yhteydet huonompaan psyykkiseen hyvinvointiin ja alentuneeseen toimintakykyyn olivat todettavissa sekä ennen leikkaushoitoa että kolme kuukautta sen jälkeen.