Päivä päivältä enemmän ja enemmän : Suomen toistokonstruktioita

Day by day more and more. Repetitive constructions in Finnish The study describes syntactic repetition in Finnish. Under investigation are short repetitive constructions in which the construction is connected by a morpheme, for example, päivä päivältä day by day , uudelleen ja uudelleen again and again . The study is a qualitative corpus-based study. It has three study questions. First, the study analyses the grammatical structure of repetitive constructions. Secondly, repetition is an iconic phenomenon, and the study investigates the motivation for repetition. Why and where is repetition used? Thirdly, the study will tentatively explain the syntactic productivity of the constructions. Syntactic repetition has semantic and pragmatic functions of which three are the most interesting. Firstly, it changes the aspectual interpretation of utterances. Durative situations become continuative, and semelfactive iterative. Secondly, repetition is also used to intensify expressions. Thirdly, repetition can be used to express superlative meanings. Repetition has many pragmatic functions. For example, it carries affective meanings in conversation. Repetition can also be used as an expressive tool in narrative contexts.

Tutkimuksessa tarkastellaan suomen syntaktista toistoa. Tutkimuksen kohteena ovat lyhyet toistokonstruktiot, joissa morfeemi kytkee kaksi samaa lekseemiä toisiinsa esimerkiksi päivä päivältä, uudelleen ja uudelleen, mies kuin mies. Tutkimus on kvalitatiivinen korpustutkimus. Sillä on kolme tavoitetta. Ensinnäkin tutkimuksessa abstrahoidaan keskeiset suomen toistokonstruktiot ja kuvataan niiden kieliopillinen rakenne. Toisto on ikoninen kielellinen keino, ja toisena tavoitteena selvitetään toiston motivaatiota. Miksi ja mihin toistoa käytetään? Kolmanneksi tutkimuksessa selvitetään katsauksenomaisesti toistonkonstruktioiden sekä produktiivisuutta että ilmausten kiteytymistä. Syntaktista toistoa käytetään sekä semanttisiin että pragmaattisiin tehtäviin. Erottuu kolme keskeistä semanttista tehtävää. Ensinnäkin toisto muuttaa ilmauksen aspektitulkintaa. Duratiivisesta tilanteesta tulee kontinuatiivinen ja semelfaktiivisesta iteratiivinen. Toisekseen syntaktista toistoa käytetään intensifiointiin. Superlatiivisuuden ilmaiseminen on toiston käytön erikoistapaus. Toistolla on myös monia pragmaattisia tehtäviä, joista tärkeimpiä on affektisten merkitysten välittäminen. Toistoa käytetään myös ekspressiivisiin tehtäviin muun muassa kerronnassa.