Naiset rajalla : Kyöpeli, Nainen, Naara(s), Neitsyt, Morsian, Akka ja Ämmä Suomen paikannimissä

Women at the boundary. Kyöpeli ( ghost, devil, elf, fairy, enchantress, witch ), Nainen ( woman ), Naara(s) ( female animal, derogatory term for a woman ), Neitsyt ( young, [virgin] woman ), Morsian ( bride ), Akka ( old woman, wife, grandmother ) and Ämmä ( [old] woman, wife, grandmother ) in Finnish place names This study examines a total of about 4,000 Finnish place names which include a specific that refers to a woman: Kyöpeli, Nainen, Naara(s), Neitsyt, Morsian, Akka or Ämmä. The study has two main objectives. First, to interpret the place names in the data, that is, to examine the words included in the data and establish their background and to differentiate names of different ages. In establishing the background of a name, the type of place (e.g. lake, hill or marsh) and its location, as well as the semantics of the feminine specific, are taken into account. The connotations of words referring to a woman are also studied. Words that refer to a woman are often affective and susceptible to changes in meaning, which is reflected in the history of place names. The second main objective is to recognise and highlight mythological place names. Mythology is pivotal for the interpretation of many place names with a feminine specific. The criteria for mythological names have not been explicitly discussed in Finnish onomastics until now, and I seek to determine such criteria in this study with the help of the data. Mythological place names often refer to large and significant natural localities, which are in many cases important boundaries for the community. Names for smaller localities may also be mythological if they refer to a place with a key location or a special topography (e.g. steep or rocky places). I also discuss the stories involved with specific places in the data, such as stories about supernatural beings. Each of the name groups discussed in the study has its own profile. For example, Naara(s) names are so old that naara is no longer understood to refer to a woman. These names have thus often been misinterpreted in onomastics. Names beginning with Morsian, on the other hand, appear to be of fairly recent origin and may be attributed to an international cautionary tale. Names beginning with Nais, Neitsyt, Akka and Ämmä highlight the duality of the data. They include both old names for important natural localities or boundaries and more recent names for modest dwellings, small cultivated areas and useless marshy ponds. This distribution of place names may reflect a cultural shift that changed the status of women in the community.

Kaija Mallatin toukokuussa tarkistettavan väitöskirjan tutkimuskohteena on yhteensä noin 4 000 Suomen paikannimeä, joiden alkuosana on naiseen viittaava sana Kyöpeli, Nainen, Naara(s), Neitsyt, Morsian, Akka tai Ämmä. Tutkimuksella on kaksi päätavoitetta. Ensiksi tavoitteena on tulkita aineiston paikannimet eli selvittää niihin sisältyvät sanat ja nimien asiatausta sekä erottaa nimiryhmistä eri-ikäiset nimet. Asiataustan selvittämisessä on otettu huomioon tarkoitteena olevan paikan laji (esim. järvi, mäki, suo) ja sijainti sekä nimien alkuosissa esiintyvien naista tarkoittavien sanojen semantiikka. Paikannimiaineiston valossa on tutkittu myös naista tarkoittavien sanojen sivumerkityksiä, konnotaatioita. Naista merkitsevät sanat ovat usein affektiivisia ja alttiita merkityksenmuutoksille, mikä näkyy myös paikannimien historiassa. Toisena päätavoitteena on mytologisten paikannimien tunnistaminen ja esiin nostaminen. Nimen mytologisuus on olennainen osa monien naista merkitsevillä sanoilla alkavien paikannimien tulkintaa. Tutkimuksessa etsitään aineiston avulla mytologisen nimen kriteereitä, joita suomalaisessa nimistöntutkimuksessa ei tätä ennen ole eksplisiittisesti lainkaan käsitelty. Mytologiset paikannimet viittaavat usein suuriin, merkittäviin luonnonkohteisiin, jotka saattavat monesti olla myös yhteisön kannalta tärkeitä rajapaikkoja. Pienempiinkin paikkoihin viittaavat nimet voivat olla mytologisia, jos niiden tarkoitteet ovat sijainniltaan keskeisiä ja topografialtaan erikoisia esimerkiksi jyrkkiä tai kivikkoisia. Paikkoihin liittyy myös runsaasti tarinaperinnettä, esimerkiksi kertomuksia yliluonnollisista toimijoista, joita Mallat on aineistostaan kartoittanut. Kaikilla käsitellyillä nimiryhmillä on joka tapauksessa oma profiilinsa. Esimerkiksi Naara(s)-nimet ovat niin vanhoja, ettei niihin sisältyvää sanaa naara enää ymmärretä naista tarkoittavaksi. Naara(s)-nimiä onkin usein tulkittu myös nimistöntutkimuksessa väärin. Morsian-nimet puolestaan vaikuttavat nuorehkoilta, ja ne on saatettu antaa melko myöhään kansainvälisen varoitustarinan pohjalta. Nais-, Neitsyt-, Akka- ja Ämmä-alkuisissa nimissä korostuu aineiston kaksijakoisuus. Niissä on sekä vanhoja, huomattavien luonnon- ja rajapaikkojen nimiä että nuoria, vaatimattomien asumusten, pienten viljelysten ja hyödyttömien suolampien nimiä. Mallat arvelee, että tällainen paikannimien jakauma voi heijastaa kulttuurista murrosta, jonka seurauksena naisen asema yhteisössä on muuttunut.