Talousmetafysiikan kritiikkiä

Jakke Holvas: A Critique of the Metaphysics of Economy The research problem of this dissertation is the commonly held opinion according to which everything has become a question of economy in the present day. Economy legitimates and justifies. In this study, the pattern of thinking and conceptualizing in which economy figures as the ultimate reason is called the metaphysics of economy. The defining characteristic of the metaphysics of economy is its failure to recognize non-economic rules, ethics, or ways of existence. The sources included in the study cover certain classics of philosophy (Plato, Aristotle, Friedrich Nietzsche) and sociology (Karl Marx, Max Weber, Marcel Mauss), as well as the more recent French social theory (Jean Baudrillard, Michel Foucault). The research methods used are textual analysis and evaluation of concepts by means of historical comparison. The background to the study is given by the views of historians and sociologists according to whom traditional forms have ceased to exist and the market economy become established as the western system of values. The study identifies points of transition from the traditional forms to economic values. In addition, the dissertation focuses on the modern non-economic forms. The study examines the economic and ethical meanings of gift in antiquity in Homer, Plato, and Aristotle. Following Marcel Mauss, the study analyzes the forms and principles of gift exchange. The study also applies Nietzsche’s philosophy to evaluate under what conditions giving a gift becomes an act of exercising power that puts its receiver into debt. The conclusion of the study is that the classics of philosophy and sociology can rightly be interpreted in terms of the metaphysics of economy, but they also offer grounds for criticizing this metaphysics, even alternatives. One such alternative is non-economic archaic ethic. The study delineates a duality between economy and non-economy as well as creating concepts which could be used in the future to critically analyze economy from a position external to the economic system of concepts.

Väitöskirjan tutkimusongelmana on yleinen väittämä, jonka mukaan kaikki on nykyään taloutta. Juuri taloudella oikeutetaan ja perustellaan asiat. Ajattelu- ja käsitteellistämistapaa, jossa talous on asioiden viimekätinen selittäjä, kutsutaan tutkimuksessa talousmetafysiikaksi. Talousmetafysiikan tunnistaa siitä, että se ei tunnusta ei-taloudellisia olemistapoja, sääntöjä ja etiikkaa. Tutkimuslähteenä ovat tietyt filosofian (Platon, Aristoteles, Friedrich Nietzsche) ja sosiologian klassikot (Karl Marx, Max Weber, Marcel Mauss) sekä uudempi ranskalainen yhteiskuntateoria (Jean Baudrillard, Michel Foucault). Tutkimusmetodeina ovat tekstianalyysi ja käsitteiden arvioiminen historiallisen vertailun keinoin. Tutkimuksen taustalla ovat historioitsijoiden ja sosiologien näkemykset, joiden mukaan traditionaaliset muodot ovat hävinneet ja markkinatalous on vakiintunut länsimaiseksi arvojärjestelmäksi. Tutkimuksessa paikannetaan siirtymiä traditionaalisista muodoista taloudellisiin arvoihin. Lisäksi väitöskirjassa tutkitaan moderneja ei-taloudellisia muotoja. Tutkimuksessa käsitellään lahjan taloudellista ja eettistä merkitystä antiikissa Homeroksella, Platonilla ja Aristoteleella. Marcel Maussia seuraten tutkimuksessa analysoidaan lahjojen vaihdannan muotoja ja periaatteita. Friedrich Nietzschen filosofiaa soveltaen tutkimuksessa arvioidaan, milloin lahjan antaminen on vallankäyttöä, velkaannuttamista. Tutkimuksen lopputuloksena on, että filosofian ja sosiologian klassikoiden teksteistä on luettavissa talousmetafysiikkaa, mutta myös sen kritiikkiä ja vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on ei-taloudellinen arkaainen etiikka. Tutkimuksessa on luonnosteltu jakolinja talous–ei-talous sekä luotu käsitteitä, joiden avulla taloutta voitaisiin jatkossa kritisoida taloudellisen käsitejärjestelmän ulkopuolelta.