Halun häilyvät rajat : Magnus Enckellin maalausten maskuliinisuuksien ja feminiinisyyksien representaatioista ja itsen luomisesta

My PhD-thesis The uneasy borders of desire Magnus Enckell's representations of masculinities and femininities and the question how to create the self concentrates on the works of Finnish fin-de-siècle artist Magnus Enckell (1870-1925). My thesis deals with representations of masculinities, femininities, sexualities and different identity-positions. My research is about questions concerning representational ways of melancholy, androgyny, narcissism, themes of Golden Age and Double in Enckell s ouvre. These themes are analyzed by contextualizing them with different, but intersecting, discourses of varied scientific, artistic and occult ideas in the fin-de-siècle. The main point is analyze how the subject is constructed in both Foucauldian and Freudian sense and what one has to know about oneself. My approaches are based on ideas expressed in different discourses as queer-theory, Michel Foucault s genealogical epistemology and knowledge-power theory, psychoanalysis, art history and visual culture studies. My starting point lays is Foucault s idea expressed in his The History of Sexuality that the constitution of homosexual or as well as heterosexual subject inaugurates possibilities for transgressive activities e.g. by giving own voice to the sexualized subject. My main thesis is to suggest that Enckell s works in their multiple and ambiguous ways construct a phantasmatic position for viewer who may identify oneself to different desires, may construct or deconstruct a sexual identity for oneself or try to define the truth about oneself. Enckell s works should be considered as a contradictory processes which both seduce person to construct an identity and as well as lure person to pursue for the deconstruction of specific and permanent identity by celebrating the ambiguousness and discontinuity in one s identity. I m suggesting that the gazing subject feels pleasure in finding one s identity but the one must face the exposure of the melancholic structure which forms the basis of sexual desire. The subject may try to resolve one s melancholy by creating a phantasy about the original and unisexual being where desires, sexualities, phantasies and identities haven t been diverged. This can be fantasized in terms of art which forms a double for the melancholic subject who is in this limited and imaginary way able to forget for a while one s existential solitude.

Väitöskirjani Halun häilyvät rajat Magnus Enckellin teosten maskuliinisuuksien ja feminiinisyyksien representaatioista ja itsen luomisesta tarkastelee suomalaisen taiteilijan Magnus Enckellin (1870 1925) teoksien erilaisia merkityksiä. Tutkimuksessani keskitytään laajasti ottaen taiteilijan teoksiin, joilla tarkoitan hänen maalaustensa ja luonnostensa lisäksi esimerkiksi hänen kirjoituksiaan ja muistiinpanojaan. Lähestyn Enckellin teoksia lukuisista erilaisista näkökulmista, joita tarjoavat niin Michel Foucault n ajatukset tiedon hajanaisesta ja epäyhtenäisestä luonteesta kuin lähtökohtani taidehistoriassa ja psykoanalyysissa. Foucault n ajatuksen perusteella Enckellin teokset ovatkin merkityksiltään hajaantuneita ja niissä on monenlaisia kerrostumia. Tutkimukseni päähuomio kohdistuu siihen, miten Enckellin teoksissa esiintyy erilaisia viittauksia niiden syntyajankohdan monenlaisiin taiteellisiin ja tieteellisiin, ja nykykatsannosta jopa epätieteellisiin, ajatuksiin. Väitöskirjani pohdinnan keskiössä on kysymys sukupuolien ja seksuaalisuuksien erilaisista merkityksistä. Kysyn, miten ajatus seksuaalisen tai sukupuolisen identiteetin yhtenäisyydestä ja yksiselitteisyydestä on ymmärrettävä. Onko kyseessä ainoastaan kulttuurinen pakkomielle, jonka koemme velvollisuudeksemme kokea ja jonka yksiselitteisyyteen pakottaudumme uskomaan? Esitän väitöskirjassani, että Enckellin teoksia on mahdollista, ja ehkä suotavaakin, ajatella identiteeteillä leikkimisen paikkoina. Paikoilla tarkoitan taiteilijan teosten avoimuutta, joka tarjoaa katsojalle mahdollisuuden pohtia erilaisten seksuaalisten ja sukupuolisten identiteettien merkityksiä. Nostan tässä yhteydessä esiin termin uniseksuaalinen, joka tarkoittaa jakamatonta ja alkutilaista yksisukupuolisuutta. Alkutilainen, kuin ennen seksuaalisuuksien ja sukupuolien syntyä, ilmenevä tilaa on nähdäkseni mahdollista tavoitella taiteen keinoin. Taideteoksien edessä niiden katsoja voi kuvitella itsensä erilaisiin tilanteisiin, haluihin ja identiteetteihin. Hän voi kokea sekä iloa löytäessään totuuden itsestään, että surua ymmärtäessään yhden valinnan sulkevan muut mahdollisuudet pois.