Idyll eller verklighet? : Albert Edelfelt och Gunnar Berndtson i det moderna genombrottets ambivalens

Idyll or Reality? Albert Edelfelt, Gunnar Berndtson and the ambivalent breakthrough of modernity Albert Edelfelt (1854-1905) and Gunnar Berndtson (1854-1895) have much in common. In this dissertation, I study their paintings of local peasants and fishermen and of the gentry’s summer in the county of Uusimaa in southern Finland, in the context of Nordic history of ideas. The breakthrough of modernity, with its attention on debating social problems, provides a novel angle into the oeuvres of the two artists. My focus is on the paintings which emerge in the collision of the public discussion of social matters and the values of the artists’ manorial milieu. The artists’ relation to the public discussion is scrutinized through two of the main topics: the question of the common people and democracy, and the question of equality between men and women. My dissertation is a contextual study which is based on the analysis of the artworks of Edelfelt and Berndtson, on their letters, and on the study of drama and fiction of their time. The notion “liberté, egalité, fraternité” is linked to the breakthrough of modernity. Both artists were aware of the ideal of equality. They used the means and the themes of contemporary art in their presentations, but their pictures contain the ideal of an earlier epoch: the hardworking, but still complacent common people. This conception of the common people is also reflected in the poems of J. L. Runeberg. Women of the late 19th century challenged woman’s primary role as wife and mother. In Edelfelt’s and Berndtson’s depictions of the gentry enjoying summer, women and children have the main role. Notwithstanding the debate of the breakthrough of modernity they depicted women almost without exception as good mothers. Their paintings often depict lazy days in the sunshine, which were, in reality, rare moments for the mistress of the house. Edelfelt’s and Berndtson’s subjects from the Uusimaa countryside coincide with the topics of the breakthrough of modernity, but both the pictures of the common people and the depictions of the gentry enjoying summer, are a retouched picture of reality, often an idyll, in which the public discussion of social matters is evident only materially or not at all.

I Albert Edelfelts (1854-1905) och Gunnar Berndtsons (1854-1895) motivval finns mycket gemensamt. I den här avhandlingen granskas deras folklivsskildring och deras sommarmotiv i herrskapsmiljö från den östnyländska landsbygden i södra Finland i relation till en nordisk idéhistorisk kontext. Begreppet det moderna genombrottet (ca. 1870-1900) med dess tematik att ställa problem under debatt belyser de två konstnärskapen på ett nytt sätt. Fokus är Edelfelts och Berndtsons konstverk som fötts i kollisionen mellan det moderna genombrottets samhällsdebatt och värderingar i den nyländska herrgårdsmiljön. Deras relation till det moderna genombrottet granskas utgående från två av periodens samhällsfrågor: frågan om folket och demokratin samt frågan om jämställdheten mellan man och kvinna. Avhandlingen är en kontextstudie som bygger på Edelfelts och Berndtsons konstverk, på brev de lämnat efter sig och på drama och skönlitteratur i deras samtid. Devisen om frihet, jämlikhet och broderskap hör ihop med det moderna genombrottet. De båda konstnärerna var väl medvetna om tidens jämlikhetsideal. De använde den samtida konstens medel i utförandet, men till sitt innehåll vittnar deras folklivsskildring om en tidigare epoks ideal: ett hårt arbetande, förnöjsamt folk. Den här uppfattningen om folket har till övervägande del sin motsvarighet i J. L. Runebergs dikter. Det sena 1800-talets kvinnor började ifrågasätta kvinnans roll som i första hand maka och mor. I Edelfelts och Berndtsons skildringar av herrskapets sommarnöje har kvinnorna och barnen huvudrollen. Oaktat det moderna genombrottets debatt skildrade de kvinnorna på sommarnöjet nästan uteslutande som den goda modern. Deras sommarnöjesmotiv är också ofta skildringar av lata dagar i solskenet, något som för husets fru blev verklighet bara stundvis. Edelfelts och Berndtsons motiv från den östnyländska landsbygden går hand i hand med det moderna genombrottets debattämnen, men såväl folklivsskildringen som skildringen av sommarnöjet i herrskapsmiljö, är en tillrättalagd bild av verkligheten, ofta en idyll, där det moderna genombrottets devis om att ställa problem under debatt besannas endast delvis eller inte alls.

Idylli vai todellisuus: Albert Edelfelt ja Gunnar Berndtson modernin murroksen pyörteissä Albert Edelfeltin (1854-1905) ja Gunnar Berndtsonin (1854-1895) aihevalinnoissa on paljon yhteistä. Tutkimuksessa tarkastellaan heidän kuvauksiaan kansasta ja herrasväen kesänvietosta Itä-Uudellamaalla suhteessa pohjoismaiseen aatehistorialliseen kontekstiin. ”Modernin murros” viittaa tiettyihin noin vuosina 1870-1900 vallinneisiin ajatuksiin. Modernin murroksen vaade yhteiskuntakeskustelusta valaisee kahden taiteilijan työtä uudella tavalla. Tarkastelun keskiössä on Edelfeltin ja Berndtsonin taide, joka syntyy modernin murroksen yhteiskuntakeskustelun ja uusmaalaisen kartanomiljöön törmätessä. Edelfeltin ja Berndtsonin suhdetta modernin murrokseen tarkastellaan kahden aikakauden yhteiskunnallisen kysymyksen osalta: kysymys kansasta ja demokratiasta sekä kysymys miesten ja naisten tasa-arvosta. Väitöskirja kontekstualisoi Edelfeltin ja Berndtsonin taideteokset pohjautuen taideteosten, laajan kirjemateriaalin sekä aikakauden näytelmä- ja kaunokirjallisuuden analyysiin. Tunnuslause vapaus, veljeys ja tasa-arvo sisältyi modernin murrokseen. Molemmat taiteilijat olivat hyvin tietoisia aikakautensa tasa-arvoihanteesta. He käyttivät myös aikakauden taiteen esitystapoja. Heidän kansankuvauksensa sisältö kuitenkin paljastaa aikaisemman aikakauden ihanteen ahkerasti työskentelevästä tyytyväisestä kansasta. Tämä kansankäsitys on pitkälti samankaltainen kuin J.L. Runebergin runoissa. 1800-luvun lopun naiset alkoivat kyseenalaistaa naisen roolia ensisijaisesti aviopuolisona ja äitinä. Edelfeltin ja Berndtsonin kuvauksissa herrasväen kesänvietosta on naisilla ja lapsilla päärooli. Välittämättä modernin murroksen debateista taitelijat kuvasivat naiset kesänvietossa lähes poikkeuksetta hyvänä äitinä. Heidän kesänvietonkuvauksensa ovat myös usein kuvauksia laiskottelusta auringossa – jostain, joka talon rouvalle oli todellisuutta vain hetkittäin. Edelfeltin ja Berndtsonin aiheet Itä-Uudenmaan maaseudulta kulkevat käsi kädessä modernin murroksen debattien aiheiden kanssa, mutta sekä kansankuvaukset että herrasväen kesänvieton kuvaukset ovat siloteltu kuva todellisuudesta, usein idylli, jossa modernin murroksen tunnuslause ongelmista keskustelemisesta toteutuu vain osin tai ei lainkaan.