Etuoikeutettu sukupuoli? : Käsitys auktoriteetista Elisabeth Schüssler Fiorenzan feministisessä teologiassa

A Priviledged Gender? The Question of Authority in the Feminist Theology of Elisabeth Schüssler Fiorenza. Elisbeth Schüssler Fiorenza (b. 1938) is one of the pioneers of Christian feminist theology. The aim of this study is to analyze what she understands by the authority of women as (re)interpreters of the Bible and the Christian tradition. The research method is conceptual analysis, and the sources consist of Schüssler Fiorenza s key writings from 1975 to 2006. The starting point of the study is Schüssler Fiorenza s definition of the task of feminist theology as claiming women s intellectual-religious authority. It is assumed that the issue of authority offers an angle from which Schüssler Fiorenza s feminist theology can be understood as a whole. It is also supposed that the notion of authority opens up a perspective on the way Schüssler Fiorenza dialogues with non-theological feminist theory in her writings. The analysis is first directed to five key concepts of Schüssler Fiorenza s work: authority, patriarchy, androcentrism, gender and women-church, i.e. the ekklesia of wo/men. Special attention is given to her gender-theoretical considerations and her neologism wo/men, by which she refers to women and marginalized men. The aim of this conceptual analysis is to clarify her thought on the subjects of feminist theology. In addition, Schüssler Fiorenza s dialogue with other feminist scholars is evaluated. It is argued that eclecticism characterizes her way of treating non-theological feminist theory. Rewriting early Christian history from a feminist perspective is at the core of Schüssler Fiorenza s scholarship. From her early writings on, she argues for women s authority to define the Christian religion, past and present. In the 1990s Schüssler Fiorenza s theoretical background is feminist standpoint epistemology, and she represents feminist women as an epistemologically priviledged group. Later she claims to defend the epistemic authority of all those wo/men women and men who want to produce emancipatory knowledge. The analysis of Schüssler Fiorenza s work on feminist biblical interpretation shows that her stated aim to regard both women and men as subjects of feminist theology is not realized in the actual descriptions of her hermeneutical model. In fact, Schüssler Fiorenza argues for the authority of feminist women to interpret the Bible in their own interests . Thus in her work, women seem to figure as representatives of the priviledged gender in the field of biblical and theological knowledge.

Harvardin yliopiston professori Elisabeth Schüssler Fiorenza (s. 1938) on yksi feministiteologian eli kristillistä perinnettä tutkivan ja uudelleen tulkitsevan liikkeen tunnetuimpia edustajia. Hänen ajattelunsa ytimessä on näkemys naisille kuuluvasta oikeudesta määritellä kristinuskon keskeisiä sisältöjä. Tutkimuksessani selvitän, mitä Schüssler Fiorenza ymmärtää naisten auktoriteetilla kristinuskon ja Raamatun tulkinnassa. Tutkimusotteeni on käsiteanalyyttinen, ja lähteinä käytän Schüssler Fiorenzan tuotantoa vuodesta 1975 vuoteen 2006. Schüssler Fiorenza puolustaa naisten auktoriteettia kristinuskontulkinnassa vetoamalla ensinnäkin kirkon alkuaikoja koskevaan tutkimukseensa. Sen mukaan naiset toimivat miesten tavoin varhaiskristillisen liikkeen johtajina ja opettajina. Ne, jotka omana aikanamme vastustavat naisten pappeutta, eivät näin voi vedota alkukirkossa vallinneeseen tilanteeseen. Toiseksi Schüssler Fiorenza argumentoi naisten uskonnollisen, kristinuskon tulkinnassa toteutuvan auktoriteetin puolesta tarkastelemalla kysymystä sukupuolesta. Hän liittyy niiden feministiteoreetikoiden ajatteluun, jotka korostavat, ettei sukupuoli ole biologiaan perustuva vaan sosiaalis-kulttuurisessa todellisuudessa rakentunut ominaisuus. Tämä näkemys on vastakkainen Schüssler Fiorenzan oman kirkkokunnan eli roomalaiskatolisen kirkon edustamalle käsitykselle, joka painottaa sukupuolen biologista perustaa. Juuri tämän katsontakannan Schüssler Fiorenza pyrkii kumoamaan, sillä sen mukana hajoaa myös Vatikaanin esittämä perustelu naisten pappeutta vastaan. Sen mukaan naiset eivät voi biologisen sukupuolensa vuoksi edustaa Kristusta. Mutta jos sukupuoli käsitetään sosiaalis-kulttuurisesti rakentuneeksi, putoaa tältä väitteeltä pohja pois. Kolmanneksi Schüssler Fiorenza hahmottelee tuotannossaan perinteisestä poikkeavaa kuvaa siitä yhteisöstä, jolle kristinuskon- ja raamatuntulkinnan auktoriteetti kuuluu. Hänen mukaansa tämä yhteisö ei voi olla naisia syrjivä patriarkaalinen kirkko. Raamattua ja kristillistä uskoa on sen sijaan pyrittävä ymmärtämään naisten kirkossa . Tämä yhteisön muodostavat ne ihmiset sekä naiset että miehet jotka sitoutuvat kamppailemaan nykyistä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta. Kysymyksessä on samanaikaisesti sekä kuvitteellinen että todellinen yhteisö, jonka jäseniä ei yhdistä sama sukupuoli vaan yhteinen eettinen päämäärä. Schüssler Fiorenzan feministinen teologia haastaa näin ajattelemaan uudella tavalla niin uskonnollisen vallan luonnetta kuin kulttuurimme keskeisiä käsitteitä (esimerkiksi sukupuolta).